HENNAN KÄDENJÄLKI

Joulunajan puuhastelut julkisuuteen

2012-01-07T05:00:00.000-08:00

Tytynen aloittaa päiväkodin piakkoin ja omplasin tällaiset velourihousut samalla kaavalla kuin useammat jo aiemminkin, Me&I 98-104cm, pidensin vain lahkeita n.3cm ja leikkasin karvan verran isommat saumavarat kuin aiemmin.

Poikanenkin aloittaa piakkoin päiväkodin, hänelle olen ommellut useampia vaippoja. Poikanen uhkaa kasvaa vanhoista vaipoista ulos ja L-kokoisille oli jo kova kysyntä. Apinakuosisissa sisällä jämäfleecejä, tummanvihreää ja tumman purppuraa.

Oravavaipassakin fleeceä, valkoisena vaihteeksi.

Uhmasin joulun alla koulukiireitä ja ompelin tytylle 116cm tunikan Suuren Käsityölehden ohjeilla. Lehden numero on jälleen hukassa. Tunika on tosi söde punaisten sukkisten kanssa ja aika rock rock mustien leggareiden kanssa <3. Kaavassa on vain todella suuri kaula-aukko, joten vaatii aluspaidan. Ei 4v. tytön tarvitse vielä vilautella napaan asti.

Tonttu toi jouluaattona mukeloille TV:n tillottelutyynyt. Sisällä äitiyspakkauksen patjasta leikattu palanen pehmikkeenä. Kirjaimet farkkukankaasta aplikoitu. Lieköhän ensimmäinen aplikointini? Onnistui hyvin!

Essuja ompelin rahapulassani myyjäisiin. Kaikki meni, jee!

Neuvolakorttikoteloita on tullut ommeltua jo 5, joista kaksi jäi omaan käyttöön. Loput ovat menneet lahjoiksi maailmalle. Alhaalla kuva yhdestä avattuna.

Tytyn ystäville naapuriin vietiin tällaiset joulupussukat. Sisällä pussukoissa oli syksyisen värisistä vaahteranlehdistä laminoituja lorukortteja. Ajatella että osasin ajatella syksyllä jo, että joulu tulee jossain vaiheessa ja jopa tein jotain asian eteen?!
Näiden töiden lisäksi tein kaksi mittatilaustyötä ystävälle. Ompelin ystävän äidille kaksi erilaista tunikaa sairaalakäyttöön. Näistä en sitten muistanut kuvia ottaa! Erittäin joustavia kankaita ommellessa tulee aina mieleen, että haluaisin niin kovasti peitetikkiä ompelevan saumurin, tai ihan vaikka oikean peitetikkikoneen! Rakas joulupukki...

Keittiön tuotoksia

2011-11-15T11:33:00.000-08:00

Tässä ensimmäisenä äitenpäivä "kakku". Valmiita marenkipohjia, välissä rahka-kerma-marjaseos. Mahtavan simppeliä, ihanan maittavaa!

Toisena poikasen 1v. synttärikakku. Koristeluidean matkin röyhkeästi eräästä kakkublogista, jonka nimen olen yhtä röyhkeästi unohtanut. Lehdet marengista, koristeet kaupasta (sokeria siis). Välissä oli ehkä mansikkaista rahkaa? Kostutin vanilja-maidolla, se oli uusi tuttavuus! Kokeilen toistekin, mutta jonkun kirpsakamman täytteen kanssa.

Blogin päivitys

2011-11-13T09:32:00.000-08:00

Päivittelen blogia; voi hyvän tähen...

Elämä on ollut hyvin elämäntäyteistä viime aikoina. Lapsukaiset ovat edelleen kotihoidossa, eli päivät menevät ruokaa laittaessa, ulkoillessa, pyllyjä pyyhkiessä ja pestessä. Illalla kun rakkauden hedelmät ovat nukkumatin luona kyläilemässä tämä chiqu avaakin ompelukoneen sijaan tietokoneen. Mikälin en ole tämän median kautta huomannut hehkuttaa vielä, niin minä olen nykyään ihan ihka aito opiskelija! Pääsin Itä-suomen yliopistoon liikuntalääketiedettä opiskelemaan! Aineopintojen verran suoritin avoimen yliopiston kautta tässä "joutessani" ja tänä syksynä suorittelen sivuaineopintoja avoimen kautta. Tällä hetkellä on menossa ravitsemustieteen perusopinnot. Näistä aikasyöpöistä huolimatta olen päässyt myös hieman urhelun makuunkin. Viikossa kerkeää käydä ainakin kerran juoksemassa ja kahvakuulaa heiluttelemassa, joskus jopa uimassakin.

Tässäpä siis mietin, että jättäisinkö yöunet kokonaan pois (säälittäviähän nuo unet ovat olleet jo kohta vuoden, joten sama niistä olisi tosiaan luopua kokonaan), sillä käsitöitä tai askarteluja en juuri pääse tekemään... Saati niistä harvoista kirjoittelemaan tähän blogiin. Pitäisikö siis vaihtaa kirjoittelun aihetta? Jospa tästä tulisikin treeniblogi? Voisin miettiä treeneihini vähän paremman punaisen langan, olenhan käytännössä "alan ammattilainen"... Tai sitten voisin pitää oppimispäiväkirjaa ja kertoa teillekin mitä olen oppinut viime aikoina koulutöitä tehdessä.

Järjestetäänkö äänestys? Kommentoi haluatko tietää vähäisistä käsitöistäni, hikisistä treeneistäni vai syvällisestä oppimisestani? Katsotaan mihin päädytään! Kerro ihmeessä mitä tykkäät blogin uudesta lookista?

Kesäprokkikset eetteriin

2011-08-18T23:22:00.000-07:00

Heippahdus ja kesän viimeiset lämpöiset henkäykset!

Kesän aikana on tullut puuhailtua vaikka mitä! Suurimman projektin valmiiksi saaminen on vienyt ison osan kesästä. Nimittäin terassi! Tässä meidän unelmakodissa kun oli säälittävä 2m leveä terassintynkä, jossa ei ollut katetta nimeksikään. Vaan elämäni reippaat miehet nikkaroivat ensin laajennuksen lattiaan ja sitten valokatteen koko matkalle <3. Kyllä on ollut ihana terassi ja siitä onkin nautittu kesän kauniilla keleillä. Tuntuu, kuin kotiin olisi saatu yksi uusi huone. Oikea huone se näin kesällä olikin kaikkine lieveilmiöineekin. Huone nimittäin tuntuu sotkeutuvan yhtä nopeasti kuin kaikki muutkin talomme huoneet 0_o. Kuvan laitan kun saan siivottua terassilta kesän jäljet pois ja tuunattua hieman syksyisemmän ilmeen.

Pipotehdas on pyörinyt hyvällä menestyksellä. Jostain minulle tuntemattomasta syystä olen ommellut ja neulonut paljon pipoja viimeaikoina? Niitä on vain syntynyt lähes itsestään. Samoin essuja on syntynyt ainakin 4, ellei enemmänkin. Kuvia en ole niistä muistanut näpsiä, vaan essut ovat lähteneet heti lahjoiksi ystäväpiiriin syntyneille vauveleille. Materiaalina pul-tilkkuset, apina-, tähdet-, sienet ja siilit- sekä safarikuoseilla. Tytylle neuloin pinkin pipon 7 veljestä -langasta, ja kiinnitin siihen silitysapplikaation. Alkuperäinen suunnitelma oli virkata itse pipoon jonkinlainen pitsikukkanen. Mutku. En osaa. Vielä. Ja tuo kuvio suorastaan hyppäsi ostoskärryihini. Pipon kaava sama Täydellinen pipo, ohje löytyy blogistani.

Ystävältä saaduista kankaan jämistä olen ommellut yhden pipon vauvaviemisiksi, yhden omalle jätkälle ja yhden vielä lahjavarastoon. Pipon (suullisen) kaavan sain samaiselta ystävältä, ja näitä on niin nopsa tehdä! Kahteen pienempään pipoon tein vielä microfleece kaistaleen korvia suojaamaan, muutoin materiaalina joustofrotee. Isoin on kaksinkertaisesta trikoosta. Ajatus ei oikein pysy kasassa, kun mukeloilla on niin paljon asiaa juuri kun äiti yrittää tehdä omia juttujaan. Koettakaa siis kuitenkin ymmärtää sanomani kaiken tämän sillisalaatin keskeltä.

Tytylle ompelin tällaisen lyhythihaisen yöpaitulin kesän helleöiksi. Kaava on sama Ottobren kaava kuin kahdessa aiemmassa yötsissä. Helmaa pidensin hieman ja hihoja lyhensin. Toivottavasti jätkä suostuu aikanaan tällaista yötsiä käyttämään. Toisaalta, jos ei suostu niin tästä on helppi lyhentää helma ja tadaa! T-paita!

Kestovaippoja olen leikellyt useampia, ommellut valmiiksi 2 ja hirmuinen savotta odottelee inspiraatiota! L-kokoisia vaippoja pitäisi jo saada pikkuhiljaa käyttöön. Nyt niitä on vain 2 ja nuo M-kokoiset uhkaavan jäädä auttamatta pieniksi. Minne meidän vauva katosi? Tuollainen iso puhumaan ja kävelemään opetteleva Jätkä täällä jo viipeltää! Vaipoista vielä. Toisen juniorikokoisen vaipan tein ystävän 4v. tytölle yövaipaksi kuivaksiopettelua auttamaan, toinen omalle jätkälle. Kuva tuosta sivunepillisestä juniorivaipasta jäi ottamatta, siinä kuosina öttömönkiäiset. Öttömönkiäisiä on luvassa lukuisia vaippoja lisää, joten kuvan puuttuminen ei sureta liiemmin.

Tytyn kanssa tehtiin retki lähimetsään ämpärin kanssa. Tällä kertaa ei keräilty marjoja vaan sammalta. Eräästä kirjasta löysin hauskan ohjeen syksyisen koristeen näpräilyyn ja tässä ohje ja kuva meidän aikaansaannoksista! Pyörittele kosteista sanomalehdistä pallo ja päällystä se sammalella. Kiinnitä sammal ohuella rautalangalla pallon ympäri kieputellen. Näiden koristeiden pitäisi olla monivuotisia kun välillä vähän kostuttelee.

Reisikuminauhojen joukkokuolema

2011-06-23T11:30:00.000-07:00

Katselin tässä päivänä eräänä, että kylläpä poikasen vaipat näyttää hassulta. Seuraavan 90asteen pesun jälkeen 5 vaipasta oli framilonit katkenneet! Mikä ihmeen juttu tuo nyt oli?Kävin pitkän kekustelun itseni kanssa, että sain motivoitua itseni korjaamaan vaipat (sillä minähän en harrasta korjaamista) ja toisen keskustelun aiheesta kuminauhan valinta. Päädyin korjaamaan vaipat ilman suurempia mukinoita yritettyäni pärjätä ilman näitä vaippoja muutaman pesuvälin. Päädyin myös uhmaamaan kohtaloani ja valitsin framilonin uudelleen. Kassotaan kuis käy!

Selailin kamerasta kuvia ja huomasin yhden neulomani pipon yrittäneen vältellä blogiin päätymistä. Tämänen pipo syntyi ihan muuten vain ja se odottelee lahjottavaa aikuista. Piposta tuli nimittäin ihan hyvän kokoinen. Lankana 7 veljestä ja silmukkamäärä muistaakseni 104. Ohje jälleen kerran sama "täydellinen pipo". Kuvan onnistuin kuitenkin piilottamaan itseltäni, joten otan uuden pikimmiten, kunhan päivänvalo taas sulostuttaa asuntoamme ja tarjoaa paremmat kuvausolosuhteet.

(KUVA)

Vauvaviemisiksi puuhasin muutamia tissilappuja ja naamalappuja. Naamalappuhin käytin kuviojoustofroteeta ja toiselle puolelle vanhaa joustofroteelakanaa. Kokeilin uutta mallia, suorakaidetta, aiemman ympyrän sijaan. Taidan siirtyä takaisin ympyrään, vähän isompaan sellaiseen. Nämä lappuset säästävät muuten talouspaperi ja nenäliinakuluissa varmaan 100€ vuodessa. Ainakin jos sattuu olemaan useampi lenssu vuoden aikana. Meillä näitä käytetään naaman pyyhkimiseen ruuan jälkeen ja nenän niistämiseen. Tissilappuihin leikkelin Miehen vanhat pellavahousut ja tunsin itseni NIIN ekologiseksi <3. Leikkelin jopa napit talteen ja myhäilin itsekseni.

Keijusiipien havinaa

2011-06-12T11:37:00.000-07:00

Nyt on tyttären 4v. synttäreitä juhlittu oikein rytinällä! Viime viikon perjantaina vuorossa olivat kaverisynttärit, ja pieniä 3-5 vuotiaita juhlijoita meillä oli yhteensä 8!!! Pari pienokaista, pari äitiä, mies ja mummu. Ja kah! Näin oli tupa täynnä ääntä ja keijusiipien havinaa!

Tytölle tein juhlapuvuksi tällaisen keijupuvun jonka ohje oli muistaakseni SK 4/11. Olen niiiiiin tyytyväinen tähän mekkoon! Ja niin oli typykin! Mummu vielä jaksoi tyllialushameeseen näpräillä ruusuja ja paljetteja, joten alushame käy yksinäänkin keijuhameena. Kaikki juhlijat saivat päähänsä Äiteen virkkaamat, koristelemat ja tärkkäämät keijukruunut. Kiitos vielä kovasti Äiteelle, kun jaksoi tällaisen vaivan nähdä! Nämä kruunut lähtivät sitten juhlijoiden matkaan uusiin koteihinsa.

Leipomuksia tehtiin tytyn kanssa jo hyvissä ajoin, mutta silti varsinaisena juhlapäivänä iski armoton kiire! Kakun täyttö ja koristelu tuli sitten tehtyä vatkaimen ääntä pelkäävä poikanen sylissä kirjaimellisesti yhdellä kädellä roiskaisten... Mutta ajatushan se on tärkein, ja ajatus kakun takana oli taikasauva.

Kuva tuli otettua semmoisella pikavauhdilla, että oksat pois... Kuva ei siis tee kakulle minkaanlaista oikeutta! Sisällä siis suklaaganacea ja mansikoita, päällä kermavaahto-rahkaseosta ja erilaisia strösseleitä päivänsankarin toiveen mukaan. Ensi vuonna saatan aloittaa juhlapäivän valmistelut piskuisen aikaisemmin, tai ainakin lupaan yrittää ;). Kakku itsessässään oli kyllä hyvää ja kaikki meni kaupaksi.

Koversin vesimelonista herkut pois, vuorasin foliolla ja Äitee taiteili pohjaksi kukkaa tai aurinkoa muistuttavan pahvipohjan, joka myös päällystettiin foliolla. Päälle tökittiin coctail-tikkuja, joissa oli lihapullia, nakkeja, viinirypäleitä, kirsikkatomaatteja ym. Näytti kuulemma kukalta. Kuvassa jo närpitty versio, mutta kyllä siitä idean näkee.

Pienille keijuille meillä oli Keijujen pesä rauhoittumista varten. Tämän idean sain yhdestä lasten juhla aiheisesta kirjasta. Laitoin siis sängyn päälle tarkoitetun hyttysverkon roikkumaan keskelle kattoa, leikkelin silkkipaperista pieniä (kämmenen kokoisia) perhosia ja liimasin ne perinteisellä liimatikulla verkkoon kiinni. Pesän pohjalla oli kasapäin tyynyjä. Pesässä käytiin juhlien aikana lukemassa yksi aiheeseen sopiva kirja.

Kaksi tuntia kestäneiden juhlien aikana kerkesimme syödä herkkuja, puhallella höyheniä, lukea kirja, pelata "keijulle taikasauva" (kuin aasille häntää, mutta aiheeseen sopivalla kuvalla), askarrella helmikaulakoruja, puhallella saippuakuplia, piilotella ja etsiä taikasauvoja, pelata peiliä, leikkiä "nukkuvaa keijua" ja mitäs muuta? Kyllä oli vilinää ja vilskettä varsinkin viimeinen puoli tuntinen :D

Hiljaiseloa

2011-05-25T23:11:00.000-07:00

Kotona ei ole hiljaista muualla kuin ompelukoneen ympärillä. Toisaalta aika surullista, kun ei pääse luomaan kaikenlaista kaunista ja käytännöllistä. Toisaalta; minulla on täällä ihanan eloisa pian neljä vuotta täyttävä tytön tyllerö ja 7kk ikäinen maailmaan tutustuva vilkas poikanen. Koti on lähes poikkeuksetta kuin pommin jäljiltä, mutta me olemmekin ulkoilleet ja leikkineet kavereiden kanssa.
Näinhän se aina menee, että jostain luopuu ja jotain saa tilalle! Elämässäni kuuluu nyt siis paljon ääniä, mutta ompelukoneen surina ja puikkojen kilinä ei näihin ääniin juuri kuulu.

Sen verran olen varastanut aikaa "työhuoneessa", että olen lähipiirin tytöille ommellut synttärilahjoiksi samaisella kaavalla nuken mekkoja. Kankaat vain vaihtuvat sen mukaan mitä kaapista löytyy! Tänä viikonloppuna on jälleen yhdet 4v. synttärit, joihin tällainen mekko on tulossa.

Seuraavana viikonloppuna onkin sitten meidän tytyn 4v. syndet! Näitä juhlia onkin odotettu jo pitkään. Teemaksi neiti valitsi Keijukaiset <3. Leipomiset on jo aloitettu ja vielä pitäisi suunnitella ohjelma lasten omia juhlia varten. Hyviä ajatuksia otetaan vastaan! Odottakaahan vaan kun laitan kuvia neidin puvusta ja herkuista... Reseptitkin lupaan laittaa kärsivällisille lukijoilleni tiedoksi. Olenkohan muuten laittanut kuvia viime vuoden synttärikakusta? Hmmm... Pitääpä tarkistaa. Se kakku oli nimittäin THE KAKKU! Söin itse varmaan puolet siitä...

Ja eihän sitä kuvaa tosiaan blogissani vielä ollut, joten laitetaan nyt vähän vuosikertaonnistumisia päivitykseen. Pohja on tehty ihan perinteisellä ohjeella. Täytteenä suklaaganachea ja tuoreita mansikoita <3. Päällä suklaamuffinssiohjeella leipastu, muumi-vuoalla tehty muumi, jonka päällä marsipaania. Kukkaset karamellivärillä värjättyä kermavaahtoa. Viime vuonna teemana siis muumit, ellet jo arvannutkin.

Näprs näprs

2011-04-07T06:10:00.000-07:00

Paljon on taas tullut näpräiltyä kaikkea, kaikesta muusta menosta ja säätämisestä huolimatta. Onkohan muillakin lapsellisilla (sanan molemmissa merkityksissä) näin hektistä tämä elämä? Päivät tuntuvat olevan tulipalojen sammuttelemista ja tukka putkella viipottamista. Ja illalla sitä miettii, ettei ole päivän aikana tehnyt oikeastaan yhtään mitään... Siispä on korkea aika kirjuutella ylös omia aikaansaannoksiaan; olen minä JOTAIN saanut aikaiseksikin!

Pipoja on tullut neulottua kolme kipaletta. Pari on jo lähtenyt maailmalle synttärisankareille. Lankana seitsemän veljestä ja ohje on blogista jo löytyvä Täydellinen pipo, joka siis edelleen on mielestäni täydellinen <3. Eri pipot on tehty hieman eri aloitussilmukkamäärillä, vaihdellen 90-100 silmää.

Tytynen on tilaillut muutamia "mittatilausleluja" itselleen. Ensimmäisenä piti saada pyrstö. Se valmistui fleecestä, finfill -vanusta ja kuminauhasta. Palautetta sain välittömästi; miksi se on näin lyhyt? Senhän pitäisi tulla mahaan asti. Eli tätä pitää vielä vähän tuunata ;)
Toinen toive oli kuminen miekkavalas. Tämä olikin jo vähän kinkkisempi. Onneksi sain kuitenkin luvan tehdä lelun kankaasta. Kaavat hahmottelin ensin paperinpalalle, ja sitten vapaalla kädellä kankaalle. Ihan hauska tästä tuli ja tytykin oli melkein tyytyväinen! Reklamaation aihetta en nyt muista, mutta sellainenkin tietysti löytyi.

Virkkuukokeiluista syntyi tällainen kulho/kori. Lankana on Novitan Teddy jämiä. Ohjeen/idean löysin yhdestä ystävältä lainaan saadusta käsityökirjasta. Tällaisia saatan tehdä muutamia pienempiä hiuspinneille ja -lenksuille kylppärin laatikoihin. Kunhan kerkeän.

Ystävän lapsen varsinaisille synttäreille ei päästy, mutta tällaisen baby born -nuken mekon tein ja vein hänelle jälkitoimituksena. Kaavat SK jotain ja jotain... Tällaisen mekon olen kerran aikaisemminkin tehnyt, joten kaavat olivat mukavasti valmiina. Kankaat sain ystävältä lahjoituksena. Harmi kun oma tyty ei ole järin innostunut nukkeleikeistä, sillä näitä kauniita pieniä mekkosia on aika kiva tehdä.

Vauvaviemisiksi olen näpräillyt pari Essu-Prinsessaksi nimettyä pakettia. Näissä siis essu ja muutama tissilappunen kiedottuna wc-paprurullan ympärille :D. Tissilappuja ja naamalappuja on siis myös tullut askarreltua kankaanjämistä.

Yhdelle käsitöiden (ja minun) ystävälle vein viemisiksi samantyylisen puikkojen säilytyspussukan kuin itsellenikin tein. Tässä taas tehokasta materiaalien käyttöä! Ulkokuosikangas mystistä juhlakangasta, sisällä minun vanhoja farkkuja ja sisäkuosina kangasvärjäys kokeiluja. Molemmat kuosikankaat samasta saamastani lahjoituskassista.

Tytylle ompelin kaksi erilaista mekkoa Metsolan kukkakankaasta. Molemmat kaavat samassa SK lehdessä. Pitkähihaisen tunikamekon tein 110cm kaavalla (aikaisemmin olen käyttänyt 98cm kaavaa) ja lyhythihaisen mekon tein 104cm kaavalla. Minä olin tulokseen oikein tyytyväinen, mutta kriittinen tyttäreni päätti että äidin retroilu on täten virallisesti päättynyt. "Ei prinsessat voi käyttää näin rumaa mekkoa". Seuraavaksi vuorossa siis ällöpinkkiä ja vaaleanpunaista. Nämä mekot ovat siis myynnissä! Laita viestiä kommentin muodossa jos olet kiinnostunut, niin katsotaan miten toimitaan!

Nämä helmet tehtiin yhdessä tytyn kanssa retromekkojen kaveriksi. Helmet Napista ja nauhasta, nauhana kapeaa, ompelulangaksi tarkoitettua kuminauhaa.

Kangasvärjäystä piti vielä harrastaa vanhalla pesukoneella reppanalla. Pengoin tytyn vanhoja vaaleanpunaisia vaatteita, muutamia omia ja Miehenkin vaatteita ja nakkasin koneeseen yhdessä Bahama Blue -värinapin kanssa. Aika hyvän värisiä vaatteita tuli! Yksistä keltaisista housuista tuli vähemmän silmää miellyttäviä, samoin Miehen harmaasta (aikansa eläneestä) paidasta tuli entistäkin hmm... rumempi. Eipähän mennyt hyvvä pilalle ;)

Ompeluun ja muuhun käsityöhöhötykseen käytettävä aika tuntuu olevan melko kortilla eikä helpotusta ole tiedossa. Kohta puoli vuotta täyttävä poikanen opettelee kovaa vauhtia liikkumaan, ja sehän tarkoittaa äidille lisää puuhaa ja harmaita hiuksia. Uusin "harrastuskin" vie ajatuksia pois kotinurkista. Ajauduin nimittäin PartyLite konsultiksi! Saa nähdä miten käy tämän harrastuksen kanssa; jääkö kokeiluksi vai viekö mennessään!

Osallistu arvontaan, niin minäkin teen!

2011-03-14T08:14:00.000-07:00

Minä käyn usein vilkuilemassa ystäväni blogia. Nyt olisikin kyseisessä blogissa arvonta, johon ehket haluaisit osallistua?

http://hennis84.blogspot.com/2011/03/ja-nyt-laitetaan-arvontaa-tarjolle.html#comments

Ihan ittelle vaan

2011-03-04T04:08:00.000-08:00

Omaa elämääni helpottaakseni sain tehtyä kaksi pientä pussukkaa. Toinen pieni 7 veljestä -langasta (väri papukaija) virkattu pussukka on upouutta puhelintani varten <3. Näin kun kerran 7 vuodessa päivittää puhelimensa, niin tekee mieli pitää siitä hyvää huolta. Edellisestä kapulasta oli tipahtanut jo kaksi näppäintä, joten uusi puhelin tuli tarpeeseen. Malli on ihan vallan itse keksitty, ja virkattu ihan vain ketjusilmukoilla ja pylväillä ympyränä. Nappi on yhden villakangastakin varanappi.

Tämän toisen pussukan tekemistä olen suunnitellut jo ties kuinka pitkän aikaa. Tämä on tehty sukkapuikoille, jotka aiemmin olivat ompelulaatikossani aina tiellä. Päälikangas on jostain palalaarista, materiaali tuntematon. Välissä Enstex (kirjoitetaankohan se näin?) kangasta tukea antamassa ja sisällä ystävältä saatu painettu puuvillakangas. Puikot pysyvät paikallaan leveällä kuminauhalla. Nyt pysyvät puikot tallessa ja löytyy oikea koko nopeasti! Kiinnitys nepparilla. Tässä onkin muuten oiva vieminen käsitöitä tekevällä ystävälle... Saa kopioida ideaa, ainakin jos muistaa minulle kertoa ja laittaa kuvan!
Ylläolevassa kuvassa pussukka kiinni ja allaolevassa aukinaisena.

The Nukkekoti prokkis on edennyt hitaasti... Yläkertaan olemme saaneet lattiamateriaaliksi puujäljitemäkontaktimuovia (vau mikä sanahirviö). Alakertaan pitäisi hakea lisää samanlaista Askartelukulmasta. Ulkopinnatkin maalaan kyllä. Kunhan kerkiän. Saattaa mennä kesään, niin saapi tehdä pihahommina.

Välipalaa

2011-02-28T06:09:00.000-08:00

Kokeilukeittiön onnistumiset jatkuu!
Tällä kertaa piti loihtia välipalaa tytylle ja itselleni. Tylleröisen toive oli marjajuomaa, mutta tällä kertaa sisällä nukkuva poikanen sabotoi äänekkään blenderin käyttöä. Päädyin siis kokeilemaan millaista juomaa saa rahkasta ilman tehosekoittimia:

1prk rahkaa
n.1dl jugurttia (esim. Valion A+ Vaniljainen lakka-omena)
2tl Vanilliinisokeria
3tl sokeria
n.1dl maitoa

Kaikki ainekset kulhossa sekaisin vaikkapa haarukkaa käyttäen. Maidon määrää säätelemällä saa eri paksuista juotavaa, laita siis ensin vähän vähemmän ja lisää tarvittaessa. NAM!

Tässä alkuperäisen marjajuoman ohje:

n. 4dl jäisiä mansikoita
n.4dl maitoa
Lisäksi maausteita, esim:
kaakaota
banaania
sokeria
vehnäleseitä
tai muita marjoja

Nakkaa jäiset marjat ja maito blenderiin ja hurruuta tasaiseksi. Lisää maitoa tarvittaessa ja mausta mieleiseksi. Terveellinen välipalapirtelö ja maistuu varmasti!

Voihan isoäidinneliöt ja tilkkurekka... En päässyt viemään neliöitä rekkaan, sillä makasin mahataudin jäljiltä sängyssä juuri tuona päivänä. En edes muista milloin olen edellisen kerran sairastanut mahatautia, ja nyt sattui tauti juuri tuollaiselle päivälle! No, minkäs teet? Kaikki 9 tilkkua jäivät siis kotiin. Niille piti siis keksiä uusi tarkoitus; nuken peitto. Tein siis vielä kolme tilkkua lisää, jotta peitosta tulisi paremman kokoinen. Nyt on enää kolme tilkkua kiinnittämättä, sitten se on valmis! Langanjämät hupenivat mukavasti! Kolme pientä kerää meni kokonaan ja kaksi muuta kutistui huomattavasti.

Soijasoosia

2011-02-25T02:03:00.000-08:00

Olen näemmä kunnostautunut muilla elämänsaroilla käsitöitä paremmin viime aikoina. Uusin aluevaltaukseni on keittiön puolella. Tein nimittäin tässä päivänä eräänä soijakastiketta "ihan omasta päästä", ja tämä tuotos sai yllättäen kehuja. Pyydettiinpä minulta jopa reseptiäkin! Tässä siis lukijan toiveohje:

2dl tummaa soijarouhetta
4dl vettä
kasvisliemikuutio

1prk 3 juuston kermaa
n. 2rkl koskenlasija juustoa
1 porkkana suikaloituna
1 sipuli
1prk tomaatti pyrettä
mausteena:
valkopippuria
paprikajauhetta
kuivattuja mustatorvisieniä
oreganoa
basilikaa
voita

Liota soijarouhetta vedessä, n. 20min.
Kuumenna pannu ja laita siihen nokare voita. Kuullota porkkanoita ja sipuleita hetki. Laita ne sitten hetkeksi kulhoon odottamaan. Valuta soijasta ylimääräinen vesi. Paista soijaa voissa hetki.
Lisää kerma, koskenlaskija ja tomaattipyre. Mausta ja lisää lopuksi sipuli-porkkanaseos. Anna hautua ja keitä kaveriksi hyvää pastaa!

Nauti hyvässä seurassa <3

Korjauksia ja uuden opettelua

2011-02-07T01:15:00.000-08:00

Viime päivät ovatkin menneet mukavasti korjaillessa ja parannellessa aikaisempia aikaansaannoksia. Ne ihmiset, jotka yhtään minua tuntevat, tietävät että tällaiset asiat eivät ole ollenkaan minun juttuja. Mutta olen ollut urhea ja reipas! Uuden oppiminen on kivaa, jos onnistuu heti ensiyrittämältä. Ja jos ei onnistu, niin silloinhan joutuu korjaamaan. Ja se se ei ole minusta yhtään kivaa puuhaa. Kun on kerran jotain tehnyt, niin tuntuu kurjalta purkaa ja tehdä uudestaan.

Imetyspaidan korjailin paremmin istuvaksi ja lisäsin siihen vielä kaula-aukkoon resorin, sillä paita näytti jotenkin paljaalta ilman sitä. Nyt paita on oikein hyvä. Joskin se edelleen näyttää ylipirteän aerobic-ohjaajan paidalta ;).

Kaukalon lämpöpussia tuunailin vähän toimivammaksi. Käytössä pussi nimittäin osoittautui hieman hankalaksi. Meillä on monesti tapana hypätä autosta suoraan vaunuihin ja toisinpäin. Pussia ei kuitenkaan saanut kaukalosta irti ilman, että irroitti myös turvavyöt. Joten tein pussiin tarrakiinnityksen taakse kahden turvavyöaukon väliin. Nyt pussi (ja vauva) on nopeampi napata mukaan matkustusmuotoa vaihdettaessa.
(KUVA)

Yksi neulontatyö on ollut minulla kesken jo vuoden 2006 alusta lähtien... Hupsista heijaa. Aloitin silloin Novitan Huopanen langasta neulomaan kannettavalle tietokoneelle säilytyspussia. Tälle pussille ei kuitenkaan olisi ollut juuri käyttöä, joten motivaatio työn loppuunsaattamiseksi ei ollut. Näin 5 vuotta työn aloittamisen jälkeen sain uuden ajatuksen neulomuksen käyttötarkoitukseksi; pyllynalunen pulkkaan! Yhden tarpeettoman huopalaukun sijaan tästä syntyikin siis kaksi tarpeellista ja hyödyllistä pikkupyllyn lämmittäjää <3. Alunen on jo osoittautunut erityisen käteväksi! Se on juuri sopivan kapea kaksosrattaiden kapealle istuimelle, kantokahva-aukosta saa pujotettua turvavöiden haaruskappaleen, se sopii jopa turvaistuimelle (joka on muuten yllättävän kylmä näillä pakkasilla). Tällaisen tekemistä voin siis suositella lämpimästi! Tässä ohjeet:
Neulo n. 50 silmukalla sileää neulosta n. 80cm. Kantokahvan saa kun neulot ensin 15 silmää, päättelet 20 silmää ja neulot taas normaalisti 15 silmää. Seuraavalla kerroksella luo päättelemäsi 20silmää uudelleen tekemällä langankiertoja puikolle. Jatka vielä 9kerrosta ja päättele kaikki silmät kerralla. Sitten työ pesukoneeseen parin pyyhkeen kanssa 40 asteen ohjelmalla pyörimään, pesuainetta vähän mukaan. Venyttele muotoonsa kosteana ja kuivata tasossa. Valmis! Valmiin työn voi vielä koristella neulahuovutuksella, kuten Tyty teki omalle pyllyselleen.

Isoäidin neliöt tuntuvat olevan minulle sopivan haastavaa virkattavaa! Juuri sopivassa suhteessa haastetta ja onnistumisen kokemuksia minun makuuni! Katsotaanhan kuinka monta neliötä saan valmiiksi ennen kuin rekka on täällä Kuopiossa 17.2. Muistathan haasteeni?!

Puutyöt ovat vieneet pienen sydämeni viime päivinä. Nukkekotia olemme hioneet, maalanneet ja tapetoineet yhdessä Tytyn kanssa. Nyt se onkin jo leikkimiskunnossa, muttei vielä läheskään valmis. Sisäosan värimaailma sotii aidosti ulkopinnan kanssa, joten täytynee tehdä jotain tuolle ulkopinnan ihanalle värimaailmalle. Soti nimittäin minun ekologista ajatusmalliani vastaan hankkia uusia maaleja, kun kaapissa oli oikein käyttökelpoisia jämiä. Nukkekodissa on siis tytön huoneen seinän maalia sekä ystävältä saatuja tapetteja. Nyt pitäisi vielä metsästää ulkopinnan maaleja ja lattiamateriaaleja jostain. Huonekaluja talossa ei vielä ole muita kuin pikainen sänky voipaketista ja kankaista. Sänky oli todella pikainen versio, ja päivittyy varmasti aikanaan vähän tyylikkäämpään :D

Myös yksi vanha puinen pikkulipasto on päässyt uudistautumisleikkiin. Lipasto on Sinooperista ostettu, ehkä -98, plus miinus pari vuotta. Maalasin sen aikanaan lilaksi, ja laatikkojen värit olivat vihreä, sininen ja punainen. Siis huomattava räikeä kapistus! Maalasin sen ensin Tytyn huoneen seinämaalilla, muuta tuo täyshimmeä maali näyttää huonekalussa aika karulta... Pitänee siis vetäistä siihen valkoinen maali taio lakka päälle!
(KUVA)

Päivitykset laahaa, minä en

2011-01-27T00:23:00.000-08:00

Olen ollut hirmuisen reipas! Varsinkin kun ottaa huomioon kaikki äidin tarmoa hidastavat tekijät; mahatautia ym... Ompelukone on silti laulanut ja aikaansaannoksia on syntynyt tasaiseen tahtiin.

Viikonlopun "etelänreissua" (eli sukulointia Etelä Suomessa) varten ompelin vauhdilla itselleni imetyspaidan. Kaava SK3/07, eli sama kuin aiemminkin. Ompelin niin vaudilla, että pääsen ompelemaan paidan melkein kokonaan uudelleen ;). Unohdin kaikki ne pienet hienosäädöt, jotka olin aikasemman paidan kohdalla huomannut tehdä. Huokaus. Paidasta tuli kyllä ihan hauska, olo on kuin aerobic-ohjaajalla, kun päälle vetäisee näin räikeänvärisen tekeleen! Kangas on muuten Myllymuksuilta.
(KUVA)

Samasta kankaasta tein vielä tytylle toisen yömekon. Tähän paituliin laitoin hieman pitemmät hihat, jotta menisi kauemmin. Kaava on sama kuin pukinkonttiin päässeessä yömekossa, eli Ottobre 6/09, ellen ihan väärin muista. Tämä mekkonen olikin ensimmäinen tuote, jonka merkitsin minanamnband.se sivustolta tilaamallani merkillä. Merkissä on teksti Hennan Kädenjälki. Yhtenä taka-ajatuksena merkitä lasten vaatteita pukemisen helpottamiseksi. Vaatteilla tuntuu olevan suuri taipumus mennä nurin kurin päälle, ellei niissä ole merkintää etu- ja takapuolesta.

Imetystyynykin sai vihdoin päällisensä. Onnistuin tekemään klassisen mokan, taas ;). Lupaan kyllä ottaa tästä mokasta opikseni! Leikkasin kankaasta ensin yhden puoliskon, ja kah. Kangasta ei riittänytkään toiseen puoliskoon. ÄRRRRRsyttävää. Ei auttanut muu kuin leikata toisesta kankaasta. Tästä kankaasta olen aiemmin tehnyt kokoontaiteltavan ostoskassin. Päällinen oli helppo ommella, mutta vetoketjun kiinniompelun voisi hoitaa varmasti hieman siistimminkin. Mistä päästäänkin yhteen uuden vuoden lupauksistani; lupaan kiinnittää huomiota yksityiskohtiin ja nauttia ompelemisesta ilman kiirettä valmiiksi saamisesta.

Poikaselle olen ommellut viimeisiä M-koon taskuvaippoja. Vaipat ovat olleet valmiiksi leikattuna jo pitemmän aikaa, mutta ovat odotelleet parempilaatuista microfleeceä. Kestovaippakaupan fleece (jota aikaisemmin tekemissäni M-koon vaipoissa on) on paksua ja pisuvahingot ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Nyt sitten laitoin Myllymuksujen hyväksi todettua ohutta fleeceä, oranssia ja limenvihreää. Värit eivät ole ihan täydelliset näihin kuosikankaisiin, mutta tulipahan mukavan pirteitä! Uusia vaippoja on siis 5 ja kuudes valmistuu piakkoin.

Koristetyynyjen päälliset ovat odotelleet inspiraatiota jo pari kuukautta. Kankaat ostettiin Ikeasta. Toinen on jo valmis. Toinen odottaa vielä ispiraatiota, mutta laitan kuvan tähän kun se valmistuu. Sisustuksen tehoväri on meidän olohuoneessa siis poltettu oranssi, muuten täällä on paljon valkoista ja mustaa, vähän myös ruskeaa. Tyynyliinan tein helpoimmalla mahdollisella tavalla, ilman vetoketjua. Takana kankaanpäät menevät hieman päällekäin, kuin tavallisessa tyynyliinassa. Päällisen pitää olla irrotettavissa pesua varten.

Amigurumivirkkaukset ovat ottaneen hieman takapakkia... Kas kun en osaa virkata. Pitää käydä hakemassa vähän erilaista lankaa, jotta langan rispaantuminen ei haittaisi niin paljon... Ajattelin myös kokeilla muutaman isoäidin neliön virkkaamista, ja toimittaa neliöt sitten tänne http://www.novita.fi/index.php?cms_cid=93099 . Jos vaikka saisi noilla langanjämillä jotakin oikeasti hyvää aikaiseksi! Montako neliötä sinä aiot tehdä? Haastan sinut! Jos sinä teet neliöitä enemmän kuin minä, niin lupaan tehdä sinulle jotain ihan omilla kätösilläni. Tämäkin on lupaus.

Tämä helmi on aito vintage tavara! Miehen äidin isä on tämän nikkaroinut joskus -70-luvun puolivälin tienoilla. Sen jälkeen tämä on seissyt X vuotta varastossa, ja nyt minä sain sen omiin käsiini! Tytön kanssa teimme nukkekodille tehopesun tolulla ja lisäksi poistin lattiamateriaalit kokonaan. Harmitti repiä niitä irti, mutta olivat niin huonossa kunnossa kosteuden jäljiltä. Nyt pitäisi sitten päättää, että minkä näköiseksi tätä lähtisi ehostamaan! Pitääkö alkuperäinen värimaailma? Vai lähteäkö ihan uusille urille? Kas siinä pulma...
Tämänkin projektin etenemistä pääset seuraamaan käymällä aina silloin tällöin vilkuilemassa päivityksiäni. Mikäli tekemiseni ja kirjoitukseni saavat sinussa aikaiseksi erinäisiä tuntemuksia (positiivisia tahi negatiivisia) niin palaute olisi aina mukavaa! Myös lukijaksi saa itsensä klikata, siitä tulee minulle positiivinen mieli <3

Tylleröiselle vaatteita

2010-12-29T01:31:00.000-08:00

Joulupukki ei tänä vuonna tuonut tytölle vaatteita, joten äidin on ryhdistäydyttävä ja tehtävä niitä. Kankaita olen haalinut jo aiemmin, ja kaavojakin on tullut piirreltyä varastoon. Tämä Metsoloitten (vai metsolan, metsoloiden?) kukkakuosikangas toimi joulunajan päiväpeittona lastenhuoneen sängyssä. Tuntui olevan erityisen hauskaa lapsista köllötellä kukkakedolla ison (Ikeasta ostetun) lehden alla <3.

Nyt kangas on muuntautunut tunikamekoksi ja paidaksi. Tarkkasilmäinen saattoi heti huomata, että kuvio on paidassa ja tunikassa eri suuntiin... Näin näitä vahinkoja sattuu edelleen! Paidan kaava on SK 1/09 ja tunikaan leikkelin vapaalla kädellä pidemmän ja leveämmän helman. Hihansuihin laitoin resoria, vaikkei ohjeeseen kuulunutkaan. Tytöllä taitaa olla keskivertoa pidemmät kädet, sillä hihat olisivat jääneet ohjeen mukaisina liian lyhyiksi. Kangasta jäi vielä melko iso pala, joten eiköhän siitä synny vielä jokin luomus myöhemmin. Alemmassa kuvassa mukana muutama tissilappunen vauvan saaneelle ystävälle. Pakettiin pääsee myös itse tehty essu.

Tylleröisen kanssa on tullut askarreltua näemmänkin. Siihen syynä jatkuvat lenssut, kovat pakkaset ja äidin joulukiihkoilu :). Tämä lammas on Eevin oma jouluaskarrus. Vaahtomuovista leikattiin soikio, johon huovutusneulalla huovutettiin kiinni villaa pieninä kaistaleina. Pää on pienempi vaahtomuovisoikio, johon myös neulattiin villaa. Tämän tekeminen oli oikein hauskaa! Eikä neulan kanssa sattunut kuin sivuosumia. Yhtään sormea ei menetetty tätä tehdessä! Lammas on karannut mummilaan, joten kuva liitettänee myöhemmin!

Joulupukilta saadut Sylvanian families -puput ansaitsivat oman säilytyslaatikon (tai sängyn, kuten se neidille markkinoitiin). Tämä rasia syntyi suklaarasiasta ja ikivanhasta lasten lakanasta, jotka saatettiin yhteen kangasliimalla. Sisälle tehtiin patja, jossa tärkeääkin tärkeämpiä koristetikkauksia. Kyllä tuosta tytöstä vielä käsitöiden harrastaja saadaan!

PS. Itselleni ostin joululahjaksi Amigurumi kirjan... Illan pimeinä hetkinä tämä äiti yrittää siis opetella virkkaamaan! Onnistuneita ja vähemmän onnistuneita tekeleitä julkaisen siis blogissani päivänä jonain.

Hyvää Joulua!

2010-12-24T12:56:00.000-08:00

Ja tapahtumarikasta uutta vuotta 2011!

Joulunodotusaika on ollut hiljaista täällä blogin puolella, mutta täällä tonttujen avustuspajalla on käynyt melkoinen kuhina! Tytyn kanssa ollaan lenssuiltu oikein urakalla, joten näillä pakkasilla nuhanenät ovat pysyneet sisällä askartelujen parissa.

Näin jouluna voin jo paljastaa mitä kaikkea täällä on saatu aikaiseksi! Tytyn elämän tärkeimmille ihmisille, eli kummeille ja mummeille lähti tänä vuonna (kaupasta ostettuja) tyynyliinoja, joihin neitonen sai itse piirtää ja kirjoittaa mitä halusi kangasväritusseilla (äidin tietysti hieman tuuppiessa haluamiinsa suuntiin). Liinoista löytyi mm. käden ääriviivoja, nimiä, kuvia lahjansaajasta... Meillä oli ainakin hauskaa näitä puuhaillessa ja toivottavasti näistä välittyy itse tekemisen meininki lahjan saajille. Kuvia en laita, sillä jokainen tyynyliina oli uniikki ja ehkä jopa hieman intiimikin.

Kortitkin puuhailtiin itse. Tänä vuonna tehtiin pääasiassa kahdenlaisia kortteja, joita tuo kolme ja puolivuotiaskin pystyi äidin apuna ahkeroimaan. Toisen korttimallin inspiraationa oli joulupukin lahjasäkki ja toisen ajatus lähti jonkin käsityölehden kuvasta, jossa oli kankaasta leikeltyjä joulupalloja; kopioin idean surutta ja muutin omannäköiseksi, eli hieman yksinkertaisemmaksi ;). Korttiaihetta miettiessä ajatus lähti pohjattomien kangasvarastojen tuhoamisyrityksestä.

Itseäni ilahdutin ompelemalla imetystyynyn. Kaavat löytyi ystävältä, joka puolestaan oli kaavat löytänyt SK 3/2001 -lehdestä. Tyynyn kangas löytyi omasta takaa, käytin jotain mystistä liukkaan ja vahvan tuntuista kangasta, jonka alkuperä on täysin tuntematon. Päällinen on vielä teon alla, kangas jo löydetty ja vetoketjukin hankittu. Tyynyn sisälle ahdoin n.30L styrox-pimpuloita, joita Etolasta ostin. Jos joku tällaisen tyynyn suunnittelee itsellensä tekevän, niin kannattaa olla joku apuna täyttövaiheessa. Muuten kaipaat apua siivousvaiheessa... Tyyny kannattaa myös täyttää äärimmilleen, sillä se vajuaa aikalailla (kovassa) käytössä. Yllättäen tämä tyyny oli suuri hitti pienten ja suurempienkin serkusten keskuudessa jouluaaton yhteenkokoontumisessa. Meinasi vallan riidaksi äitiyä, kun neljä 3-7 -vuotiasta halusi kilvan leikkiä tyynyllä! Kuvassa tyyny toimii aattona telkkarin katselu tyynynä. Loistava paikka rauhoittua leikkien mennessä riehumisen puolelle. Tyyny siis. Ei TV:n edusta.

Pukinkonttiinkin pääsi muutama omin käsin tehty tuote. Halusin tehdä mukeloille samanlaiset yötsit Metsoloilta tilaamastani pilvi-trikoosta. Pojulle tein SK 11-12/10 -lehdestä löytyneellä ohjeella unipussin ja tytylle Ottobre 6/09 mukaan pitkän yömekon. Olipahan mielenkiintoista yrittää pitää koko projekti kaikkine työvaiheineen salassa pieneltä, uteliaalta kolmevuotiaalta! Siinä kuitenkin onnistuin, miehen avustuksella tietenkin. Molempien yötseistä tuli tosi hienot! Tyty oli vain jokseenkin epäileväinen nukkumaan mennessään; paleltuukohan pylly kun ei ole housuja? Ei paleltunut :D Pojun puvussa on kasvunvaraa, ja sitä tässä tapauksessa tarvitaankin; taitaa olla jättiläinen tulossa tuosta poikasesta!

Aloittelin viime vuonna jouluperinnettä, ihan omaa sellaista. Joulukalenteripussukoiden sisuksiin en (tänäkään) jouluna kerennyt mitään taiteilemaan itse, mutta viimeiseen pussukkaan haluan saada jotain itse tehtyä, josta arvelen mukeloiden pitävän. Viime vuonna tonttu toi keppihevosen, tänä vuonna oli Tilda-tyyliset enkelin siivet ( SK 11-12/10). Tytyn mielestä ne näyttivät ensin sydämeltä, sitten repulta. Siiviltä ne ei kuulemma näyttäneet :D. Ehkä niistä tuli joulukoriste!

Joulukoristeita ollaan myös askarreltu tyttösen kanssa. Ihan perinteisiä ikkunatonttuja piirreltiin ikivanhoista ostotontuista, jotta riittäisi tonttusia kaikkiin ikkunoihin. Lastenkin on hauska antaa piirtää ja leikellä omat koristeensa. Viime vuonna löysin joulunjälkeisintä alennusmyynneistä punaisia "timantteja", joita nyt pujoteltiin ompelulankaan verhojen eteen koristeeksi ja rautalankaan pöytäkoristeeksi. Näistä tuli kyllä erityisen hauskoja joulukoristeita!

Muuton jäljiltä meillä ei ollut vielä verhoja ikkunoissa, joten olohuone/keittiö näyttivät melkoisen alastomilta. Niinpä keksin laittaa joulukortteja katonrajaan verhonipsuihin kiinni! Nyt on kaikki kortit esillä ja poissa tieltä. Ideaa saa vapaasti kopioida omiin tarkoituksiinsa :). Verhot puolestaan valmistuivat viimetinkaan. Ostin vuosia sitten Anttilasta parin valkoisia ja parin vihreitä pellavaverhoja (halvalla). Leikkelin ja ompelin ne paneliverhoiksi. Yläreunaan tueksi vuoleskelin jotakin muovilistaa ja alareunaan sahasin kierretankoa. Verhot palvelivat parissa asunnossa aurinkoisella ikkunalla ja olivat auringon polttamat. Laitoin vihreä verhot punaisen väripaketin kanssa pesukoneeseen ja kah! Minulla on jälleen hienot verhot! Värjäys onnistui loistavasti laikukkaasta pohjaväristä huolimatta.

Isompia vaippoja ja jotain itsellekin

2010-12-05T05:00:00.000-08:00

Tervehdys sairastuvalta!

Uusi koti näyttää jo enemmän kodilta, ja huomattavasti enemmän asutulta kuin edellisen julkaisun aikaan. Huonekalut ovat vaihdelleet huoneita ja paikkoja, uusia on hankittu ja vanhoja myydään koko ajan. Mukavaa puuhaa tämä sisustaminen, varsinkin kun ei ole paljon rahaa laittaa kiinni uusiin hankintoihin. Tulee luovia ratkaisuja ja samoin käytettyä huuto.netin ihmeellistä käytettyjen tavaroiden maailmaa hyväkseen ihan erilaisella tarmolla. Laittelen kyllä kuvia kodistakin jossain vaiheessa, kun on vähän "valmiimpaa" (Lue: siistimpää).
Ompelurintamalla on ollut hiljaisempaa kuin haluaisin, mutta se olikin ehket odotettavissa tässä elämänvaiheessa. Täysin kuollutta ei onneksi ole ollut, vaan poikanen on saanut uusia isompia vaippoja allensa. Täysin tyytyväinen en ole näihin uusiin tuotoksiini... Jostain syystä toisesta lahkeesta pääsee usein lirahtamaan pisut housuja ja sänkyjä kastelemaan. Meillä ei olla pissivahingoille allergisia, mutta on se silti ärsyttävää! Poikalasten vaipatus vaatii näemmä vähän enemmän paneutumista kuin tytön tylleröisten. Sillä pienellä sohottimella saa paljon enemmän vahinkoja aikaiseksi! :D
Tässä vähän kuvamateriaalia. Safarikuosisia, ruskealla fleecellä on syntynyt kolmin kappalein. Samoin Sienet ja siilit -kuosisia keltaisella fleecellä on saman verran valmiina.

Ristiäiset meillä piti olla tänään. Siis piti, mutta ei ole. Tyty sai kovan kuumetaudin, kuumetta mitattiin parhaimmillaan kainalosta 40,1 astetta... Hieman meinasi hirvittää moinen kuumeilu, mutta nyt se puoli taudista on jo helpottanut. Enää valuu nenä solkenaan ja illalla jonkin verran kuume nousee. Poikanen selvisi (kop, kop, kop) pelkällä inhimillisellä nuhalla. Mutta ristiäiset siirtyivät kuitenkin vähintäänkin seuraavaan viikkoon. Mistähän löytyy pappi näin lyhyellä varoitusajalla?
Noh, joka tapauksessa. Sain alkuviikosta ahaa-elämyksen, että minullahan ei ole mitään päällepantavaa näihin juhliin! Joten piti sitten lähteä kankaskauppaan. Hirmuisella kiireellä ryhdyin sitten ompelemaan trikoista imetysmekkoa! Loppujen lopuksihan tällä mekon valmistumisella ei ollutkaan kiire, mutta sitähän minä en silloin tiennyt. Mekko on nyt helman päärmettä vaille valmis. Yllättävän nopeasti tuollaisen ompelee! Kaavat on samasta lehdestä kuin aiemmin ompelemani imetyspaidan kaavat, eli hmmm.. SK 3/07, muistaakseni. Ja tässä sitten minä ja mekko. Juhlakampaus onkin tehty lämpörullilla, jotka tonttu antoi joululahjaksi etukäteen <3.

Kakkaruutta ja pissiliri

2010-11-12T09:33:00.000-08:00

Ihmeellistä on ollut tämä meidän perheen elämä viime viikkoina. Ensin oli hullua pakkaamista vanhassa kodissa. Sitten syntyi ihmeellinen uusi tulokas ja minulla oli voimat kadoksissa. Sitten olikin jo muuton aika. Ja nyt ollaan täällä uudessa kodissa ja kaikki on uutta ja ihmeellistä. Ja kaikki tavarat ihmeellisesti kadoksissa... :D
Uudessa kodissa ollaan asuttu nyt reilut kaksi viikkoa ja tavarat alkavat pikkuhiljaa löytää paikoilleen. Saatan jossain vaiheessa laittaa hieman kuvamateriaaliakin tästä uudesta (ja oikein ajatuksella mietitystä) sisustuksesta! Vielä on kuitenkin liian aikaista kuvaamiselle, kun muutamia sisustuselementtejä ei ole vielä saatu hankittua.
Sittenpä tämä meidän uusi tulokas <3. Näin käsityöblogin teemassa pysyen, niin kerrottakoon, että vaippakankaita jouduin/pääsin jo hankkimaan metritokulla lisää. Sellaisella vauhdilla kuluu meillä nykyään vaippoja, että ei meinaa pesukone keretä niitä pesemään kun uusi satsi jo odottelee... Lisäksi vielä nuo S-kokoiset vaipat alkavat käydä jo liian pieniksi, ja ikää on vasta 4 viikkoa! Joten kävin sitten Kestovaippakaupan putiikissa pyörähtämässä Jyväskylässä ja ostin mm. sienet ja siilit sekä safari -br-pul-kankaita hyvät siivut. Mukaan lähti myös väreihin soituvaa fleeceä ja sekä imukankaaksi bambufleeceä. Imukangas tulikin jo tarpeeseen, sillä tämä suursyömäri lirittää harsotäytteisen taskuvaipan litimäräksi alta aikayksikön. Ja jotenkin käy poikaa sääliksi sen verran paljon, etten halua rankaista häntä ylipaksuilla imupaketeilla. Näyttää niin reppanalta tuollainen pieni vauva, jos pyllyn alla on hullu nivaska kangasta. 0_o. Käyttöön näistä kankaista on päässyt siis jo tuo imukangas. Ostin sitä 2m ja siitä sain saumurilla surruuteltua 10 kaksinkertaista 35x40cm taittoimua.
Mieheltä tuli hieman ihmetteleviä katseita, kun päätin ottaa ensimmäiseksi ompeluprojektiksi vaippaimut verhojen sijaan. Noh, onneksi on sälekaihtimet ja talvi :)

Poika tuli!

2010-10-19T01:02:00.000-07:00

Torstaina 14.10 syntyi meidän perheeseen potra poika! Poika voi oikein mainiosti ja äitikin on matkalla mainion puolelle hitaasti, mutta varmasti!

Minulla on varmastikin liikaa vapaa-aikaa

2010-10-08T10:43:00.000-07:00

...sillä en osaa lopettaa ompeluprojektien keräilyä vaikka muutakin tekemistä kyllä olisi! Laskettu aika on nimittäin huomenna (!) ja huomenna on myöskin kavereiden häät. Muuttoon sen sijaan on vielä aikaa ruhtinaaliset 17 päivää. Mutta mitäpä näistä muista kiireistä kun käsityöläisen käsiä syyhyttää ja syntyy jokin loistava HETI toteutettava idea...

Nyt nämä pienet kätöseni ovat saaneet aikaiseksi kolme bambulankaista tiskirättiä. Päädyin Äiteen innoittamana virkkaamaan, vaikka minähän en siis virkkaa. En osaa siis sanoa edes mitä silmukoita (?) käytin, kunhan kokeilin ja kikkailin. Reunaan duunailin vielä pientä nypellystä, koristeeksi ihan vain ja vallan. Ensimmäisestä tuli hivenen pienempi kuin olin suunnitellut, kahdesta seuraavasta tuli just eikä melkein! Muistin jopa tehdä ripustuslenkitkin, ensimmäisestä kerkesin katkaista langan ennen lenkkiä, joten siihen se jäi tekemäti.

Toinen saavutukseni käsitöiden saralla on ensimmäinen imetyspaita ever! Siitä tuli hirmuisen hieno! Nyt en ota siitä kuvaa päälläni, sillä helma on tämän mahan kanssa armotta liian lyhyt... Näytän lievästi sanottuna koomiselta raskausvaatteissakin, sillä niissäkään ei meinaa helmat riittää vatsakummun yli... Tämän paidan kaava on SK 3/07. Kaavaa muokkasin pidentämällä helmaa parilla sentillä (vieläkin pidemmäksi sen olisi voinut tehdä) ja suurentamalla kaula-aukkoa hieman. Kaula-aukon toteutin muutenkin hieman eri tavalla kuin ohjeessa oli neuvottu. En nimittäin millään saa noita kangassuikaleesta tuunattuja kaula-aukkoja istuviksi... Joten tyydyin kääntämään reunan kertaalleen sisään päin ja tikkasin kaksoisneulalla reunasta. Nähtäväksi jää kuinka hyvin tämä tyyli kestää elämää. Muutenkin odotan mielenkiinnolla ja innolla onko paita käytössä hyvä, vai pitääkö seuraavaa versiota jotenkin muokata. Kangas on eurokankaasta, muistaakseni muotitrikoo laatikosta. Hintaa tälle paidalle jäi n. 7€, mikäli saan kankaanjämästä puuhattua vielä muutakin. Ostin kangasta ihan runsaasti, joten siitä saattaa jopa saada toisenkin paidan. Pitää ainakin kokeilla!

Vauvaa varten

2010-09-30T10:09:00.000-07:00

Vielä viimeisiä valmisteluja ennen uuden tulokkaan saapumista! Parasta ennen päiväys umpeutuu jo ensi viikolla... Hieman hirvittää!

Äitiyspakkauksen laatikko on toiminut aika monen toukan ensimmäisenä sänkynä, ja näin olisi meilläkin tarkoitus. Tämänvuotinen laatikko on ihan plain vailkoinen, joten sitä piti tietenkin hieman tuunata. Eihän se muuten olisi käsityöihmisen tuokalle sovelias paikka aloittaa elämäänsä! Eli ompelin laatikolle hupun. Ulkopuolella on ikuisuus sitten ostettua vrkkomaista sisustuskangasta (kassillinen kankaita 10€) ja sisäpuolella vanha fleecehuopa (ikeasta). Tästä ei tullut ihan sellainen kuin olin haaveillut, mutta eikähän se asiansa aja. Fleecesisus nimittäin kirraa hieman ja vetää ohutta päälliskangasta kurttuun... Kosmeettinen lievä haitta, jonka kanssa olen valmis elämään!

Kuvassa mukana myös viimeiset S-kokoiset sisätäyttövaipat, jotka Mötkölle ompelin. Seuraavaksi sitten M-kokoisia, mutta vasta sitten kun nähdään millainen veijari näitä vaippoja käyttelee! Eihän sitä tiedä istuuko nämä minun aikaansaannokset pikkuiselle ollenkaan! Näissä vaipoissa on kuosikankaana Äiteen reilut 10v. sitten ostamaa SONIC-collegea, sisällä toisessa microfleeceä ja toisessa flanellia ja bambujoustofroteeta.

Muuton ja vauvelin takia ompelurintamalla tulee olemaan hiljaista seuraavina viikkoina. Nyyh... Mutta onneksi harrastus joutuu odottamaan mieluisten ja iloisten asioiden takia!

Odotusta, juhlaa ja juhlan odotusta

2010-09-24T05:03:00.000-07:00

Kun raskaana oleva hormonihirviö ei pääse toteuttamaan pesänrakennusviettiään siivoamalla paikkoja uutta tulokasta varten, ei tälle alkukantaiselle voimalle jää muuta purkautumiskanavaa kuin käsityöt. Onneksi muutkin käsityöt kuin vauvaan liittyvät tuotokset tuntuvat ajavan saman asian.

Tytyn takkiin ei tuntunut löytyvän sopivan värisiä lapasia laatikoista, joten sellaiset piti kutaista. Neuloin kaksinkertaisesta Nalle-langasta 3 koon puikoilla ja 32 silmällä. Pitkästä aikaa kun lapasia rupesi suunnittelemaan, niin meinasi pistää ihan miettimään sopivia silmukkamääriä ja ennen kaikkea tuon pienoisen peukun silmukkamääriä. Kerran pitikin purkaa, jotta päästiin sopiviin mittasuhteisiin.

Puikoilta on putkahdellut myös kaksi kappaletta Bambu-lanka imuja, kolmas on puikoilla vielä. Nämäkin kaksinkertaisesta langasta samoilla puikoilla. Silmukoita n. 25 ja korkeutta reilut 30cm. Yhteen tämmöiseen menee melkein koko kerä lankaa. Langat satuin löytämään ale-laarista Anttilasta; hintaa kerälle jäi 2,50€. Harmi kun tätä lankaa ei talvisin meinaa käsiinsä saada... Tämä luetellaan ilmeisesti kesälangaksi. Tästä langasta saa muuten ekologisia tiskirättejäkin virkkailtua tai neulottua! Äitee oli yhden tällaisen minulle virkkaillut ja minä olen siitä kovasti tykännyt. Ei hajuunnu yhtä nopeasti kuin mikrokuituliinat ja voi pestä 60 asteessa. Kuvan imut ovat väriltään liloja, vaikka kuvan muuta väittääkin.

Ja sitten minun ylpeyteni aihe! Ostin kaverilta turvakaukalon lämpöpussin kaavat ja pul-kangasta tarvittavan määrän. Reipas kaveri oli itse piirtänyt kaavat valmiista pussista ja pallokuosinen pul-kangas oli kuulemma kirpparilöytö! (Pitänee itsekin käydä kirppareilla useammin...) Lisäksi tähän tarpeelliseen ihanuuteen tarvittiin fleeceä ja lämpövanua, sekä vetoketju, kuminauhaa ja kaksi sirkkaa. Hintaa tälle pussukalle kertyi kaikkineen alle 30€. Ompelussa onnistuin mielestäni oikein hyvin, vaikka muutamaa kohtaa piti ohjeista huolimatta miettiä kahdesti tai kolmestikin.

Kaverin häitä varten ompelin minulle ja Tytylle juhlapussukat käsilaukun virkaa ajamaan. Ohjetta tai kaavaa minulla ei näihin ollut, mutta esimerkkiä katselin vanhojentanssipuvun vastaavanlaisesta pussukasta. Kankaat ovat satiinia, pohjavahvikkeena puhelinluettelon kansilehteä kaksinkertaisena, nauhakujat sisäpinnalla hopeisessa vinokaitaleesta, punaisessa satiininauhasta. Hopeisen tein Tytylle ensin ja huomasin, että vinokaitale on turhan jäykkää ja huonosti liukuvaa nauhakujan materiaalina. Joten omaani tein tämän materiaaliparannuksen. Hopeiseen pussukkaan sattui löytymään myös kivaa koristenauhaa vanhoista kätköistä. Materiaalikustannukset kumpaankin pussukkaan siis pelkän kankaan hinnalla, eli... siinä reilut kaksi euroa. Ja kangasta jäi vielä ylikin. Näistä kaunokankahistahan saadaan vielä vaikka kuinka hienoja nuken tai barbien asusteita!

Kuvausalustana toimi tällä kertaa lähes "antiikkinen" eli siskon vanha puinen lasten sohva, joka toimii myös nukkejen levitettävänä sänkynä. Sisällä säilytyslokerossa on kaksi patjaa, jotka ovat tiettävästi Äiteen aikaansaannoksia. Tälle helmelle on vaikka minkälaisia suunnitelmia! Puupinta on kauniisti ajan patinoima, mutta ikävä kyllä pinta on saanut vaikka minkälaisia osumia, mm. sinistä vesiväriä ym. Kunhan päästään uuteen kotiin ja siellä alkaa sisustushommelit olla mallillaan, niin sitten olisi tämän kaunottaren vuoro kaunistautua tälle vuosituhannelle.

Välillä onnistuu, välillä tekniikka vastustaa

2010-09-23T05:58:00.000-07:00

Paljon on tullut puuhailtua taas viimeaikoina, vaikka hidasteita ja suoranaisia esteitä yrittää tulla tielle... Suurimpina käsitöiden estiminä toimii tällä hetkellä muuttolaatikoiden pakkaus, huomionkipeä lapsukainen ja siivoton asunto. Pakkailut on jo jonkinmoisella mallillaan ottaen huomioon, että muuttoon on vielä kuukausi aikaa. Ja koska olohuoneen nurkassa on jo melko vaikuttavat pinot laatikoita on kämppä koko ajan järkyttävän sotkuisen näköinen. Ja paitsi sotkuisen näköinen, niin myös oikeasti sotkuinen. Tämä mamma ei nimittäin lattiatasoon enää juuri taivu, joten lattialla rojottavien tavaroiden ja vaatteiden nostelu on muiden (huomattavasti siivousinnottomampien) perheenjäsenten hommia. Eli meillä on paljon tavaraa lattialla. Minneköhän nurkkaan tämä tule perheenlisäys, joka toistaiseksi Mötkönä tunnetaan, mahtuu?

Tässä kuvassa on Ikea-reissulta matkaan lähteneestä kankaasta tehty pussilakana-setti Tytylle. Kangasta oli pakassa 120cm * 3m, eli ei ihan riittänyt yhteen settiin. Niinpä tein pussilakanaan toisen puolen vanhasta parivuoteen lakanasta, tyynyliina on molemmin puolin kuosikangasta. Kankaanjämistä pitäisi vielä saada toinen tyynyliina ja aluslakana, kunhan koppeudun.

Kankaanjämiä olen yrittänyt muuton alta tuhoilla mahdollisimman tehokkaasti. Tässä prinsessaleikeistä pitävälle Tytylle 92 kokoinen hame Mylllymuksujen joustofroteesta ja resorista. Kaavan piirtelin Lindeksin ostohameesta, jätin edestä kengurutaskun (laiskuuttani) pois. Resorissa on napinlävet, joista kulkee kiristysnauha. Tämä on hirmuisen näppärä systeemi tuollaiselle laiheliinille tyttöselle, jolta vaatteet tuppaavat valumaan pois päältä.
Vieressä trikoopipo microfleece-vuorilla. Tämän tein yhdelle yksivuotispäiviään viettävälle pojulle lahjukseksi, mutta pipo osoittautui liian pieneksi... Pipo palasi siis synttäreiltä meille takaisin jollakulle pienemmälle annettavaksi, ja minulle jäi prokkikseksi puuhata vähän isompi pipo ennen kelien vaihtumista kylmempään suuntaan.

Pojusen synttärilahjoista toinen oli onneksi sopivampaa kokoa, nimittäin tämä irvistelevän Tytyn kaulassa roikkuva essu. Pipo puolestaan on neidille itselleen samalla ainoastaan päässäni olevalla kaavalla valmistettu, materiaaleina trikoo ja microfleece. Tällä minun uniikki"kaavallani" tuppaa syntymään melkoisen kittanoina myssyjä :). Tämä pääsi käyttöön, mutta ei mene enää kypärämyssyn kanssa muutaman viikon päästä. Hups.

Tässä ensimmäinen värjäyskokeiluni! Kuvassa olevat kevyttoppahaalarit olivat ennen värjäystä minun silmääni häiritseviä, niinpä tein asialle jotain. Vasemmanpuoleinen on uusimmasta (2010) äitiyspakkauksesta, ja se oli valkoinen vaaleansinisillä nallekuvioilla. Oikeanpuoleinen oli vuoden 2006 pakkauksesta ja väriltään kokonaan vaaleansininen. Uudempi haalari oli materiaaliltaan luonnonkuituisempaa ja värjäytyi siksi tehokkaammin. Tuo vanhempi ei edelleenkään miellytä hirveästi silmää, mutta nyt kuitenkin jo liippaa läheltä. Haalareiden kanssa värjäyskoneelliseen päätyi persikanvärinen collegekangas. Persikka näytti sellaiselta, että ei olisi varmasti ikinä tullut tehtyä siitä mitään. Kangas oli Äiteen peruja ja jäänyt häneltäkin siis käyttämättä. Siihen kankaaseen väri tarttuikin oikein mukavasti ja siitä tuli mukava murretun ruskea! Kuvassa kankaan alkuperäväriä läheltä liippaava resoritilkku.

Sitten tähän tekniikkapuoleen... Saumurin uusimisesta on nyt aikaa kuukausi. Ja sain ensimmäisen neulan katkaistua. Edellisellä saumurilla en tainnut onnistua katkaisemaan ainuttakaan neulaa... Kaikenkaikkiaan tuo saumuri ei ole ollut ihan odotusten veroinen. Lankojen vaihtaminen on hermoja raastava elämys, myös vierestä seuraavalle perheelle. Perhe onkin nopeasti oppinut poistumaan paikalta langanvaihdon ajaksi. Koneessa ei myöskään ole mukana pinsettejä, neulanvaihtoon tarvittavaa kuusioavainta eikä minipölyhuiskaa koneen sisuksien puhdistamista varten. Pyh. Ompelujälkikään ei ole aina erityisen laadukasta. Jos esimerkiksi kangasta yhtään vetää sivusuunnassa kaarevissa kohdissa, tikki menee puoliksi kankaan sivuun. Tällaista ongelmaa ei ollut Vanhan Luotettavan (Bernina Bernette 234) kanssa. En siis suosittele Huskylock 90 konetta kenellekään.

Ja sitten. Ompelukone. Sen uusimisestahan on aikaa vuoden verran. Tuossapa viime viikolla kun olin ompelemassa, niin kone rupesi minulle ärisemään ja kah. Ei liikahtanutkaan enää. Kiikutin koneen myyjälle huoltoon ja sain onneksi toisen koneen lainaksi vierotusoireita vähentämään. Tänään sain koneeni takasin; sulake oli palanut. Tilalla on nyt uusi, isompi sulake jottei heti menisi uudestaan. Tämä myyjä oli muuten oikein ammattilainen ja hoiti hommat asiallisesti. Voin siis suositella uutta konetta harkitseville asiointia Pekan konevalinnassa, Kuopiossa.

Uuden saumurin kanssa on ilo ommella!

2010-08-31T06:26:00.000-07:00

Minä olen ollut taas niin ahkera, että! Melkoinen pesänrakennusvietti painaa päälle, mutta ei tänne "vanhaan kotiin" viitsisi enää mitään pesää tulokkaalle rakennella. Ja toisaalta vielä ei päästä uuttakaan kotia laittelemaan. Joten olen sitten purkanut tarmoani ompelujuttuihin, lähinnä vauva-aiheisiin juttuihin, yllättäen.

S-kokoisia sisätaskuvaippoja olen surruutellut 4kpl kangaskaapista löytyneistä kuoseista. Päällimmäisenä kahdessa raitajoustofrotee (tuttu mm. tytyn kesämekosta ja housuista) ja kahdessa Leijonakuningas-college (tuttu tytyn yötsihousuista). Sisäkankaana kaikissa bambujoustofrotee ja kiinteänä imuna ja tukikankaana bambuhamppucollege. Kaava on mukaelma omapiirtämästä PUL-taskuvaipan ja RöyhelöMummut vaipan kaavoista. Pari S-kokoista ajattelin vielä saada puuhattua, sitten olisi jo M-kokoisten vuoro.

Uuden saumurin ensimmäisiä töitä olivat kolme Pul-taskuvaippaa 2 S-kokoista ja yksi M-kokoinen. Neljäs vaippa kuvassa on viimeinen työ, jota saumurivanhus aloitteli, vaan ei koskaan valmiiksi asti pystynyt saamaan; nuken kestovaippa pikkuäidille. Materiaaleina Myllymuksujen Pul-kangas, ja limenvihreä microfleece tai keltainen bambujoustofrotee.

Imuja pitää tottakai olla paljon! Onneksi lähestulkoon kaikki tytyn vanhat imut on edelleen tallessa ja hyvissä imuissaan. Muutamia kokeiluja pitää kuitenkin tehdä. Tytyllä oli aikanaan vain bambulangasta neulottuja pötköjä ja bambufleecestä leikeltyjä kirjekuoritaitteisia imuja. Nyt leikkelin froteesta (kylpytakkiprojektien jämiä), bambuhamppucollegesta ja joustofroteesta (tytyn paidasta jäänyt ylimääräinen suikale) muotoonommeltuja imuja. Samoin kaksinkertaisesta bambuhamppucollegesta pari taittoimua 40x35cm.

Tähän kuvaan on päässyt myös jämälankaprojekti, eli meikäläisen syyspipo. Ohje löytyy blogistani vaatimattomalla otsikolla Täydellinen pipo. :D Huomasin muuten, että ohjeessa oli ollut virhe. Tämä virhe on nyt korjattu, mutta jos joku on ohjetta kokeillessaan kiroillut, niin syy siihen löytyy täältä!

Pul-kankaan jämiä alkoi uhkaavasti kertyä, joten niillekin piti keksiä tekemistä. Tissilappuja olen surruutellut jo melkoisen pinon, ja lisääkin varmasti on luvassa. Imukankaana vaihtelevasti bambuhamppucollegea, flanellia vanhoista yötseistä ja ihoa vasten bambujoustofroteeta, coolmaxia, fleeceä tai polyestermokkaa. Uuden saumurin kanssa kikkaillessa nämä tissilaput ovat vaihtelevan laatuisia... Tuo differentiaalisyöttö on tosiaan hyvä juttu, mutta hetki tässä menee ennen kuin sitä oikeasti oppii käyttämään... Essuja olen myös surruutellut muutamia. Näissä yritän patentoida omaa kaavamukaelmaa ja loogistaa ompelujärjestystä. Pikkuhiljaa tähdätään täydellisyyteen...
Kuvassa myös epämääräisen kokoinen vaippapussukka pul-jämistä.

Viimeiseksi jätinkin sitten suurimman saavutukseni pitkään aikaan! Sain nimittäin ystävältäni lasten takin retrokaavan, ja sitähän oli pakko päästä kokeilemaan! Ruskea vuorikangas löytyi Rihman Kiertämästä eurolla, kuosikangas Eurokankaasta alle 5€ ja napit Napista ja Nauhasta, niiden hintaa en kyllä muista... Takista tuli IHANA! Olen niin ylpeä itsestäni! Kauan sitä pitikin pyöritellä käsissä ja välillä piti laittaa ihan vallan pois käsistä, jotten leikkelisi keskeneräistä projektiani kappaleiksi... Mutta aivojen käyttö palkittiin ja olen hirmuisen tyytyväinen Retrotakkiin! Vielä kun osaisin kääntää tuon kuvan oikein päin... Kunnes sen opin, niin käännä sinä päätäsi oikealle n. 90 astetta ;)

R.I.P Bernina Bernette 234

2010-08-24T04:55:00.000-07:00

Saumurivanhus hönkäisi viimeisen hönkäyksensä torstaina... Korjaajasetä kertoi hautajaisten olevan paikallaan, sillä varaosia tuon ikäiseen laitteeseen ei saa enää mistään. Viikonloppuna lapsonen oli hoidossa Mummilassa minulla rutkasti ompeluaikaa ja pino vaippoja odottamassa mitäpä muutakaan kuin saumurointia. Yritin surruutella yhtä vaippaa ompelukoneella ympäriinsä, mutta jotenkin se ei vaan tuntunut samalta... Joten marssin Kone-Minnaan ja ostin uuden käytetyn itselleni synttärilahjaksi lauantaina! Myyjäsetä yritti kovasti myydä minulle Berninan 1150 saumuria 700€, mutta eipä anna budjetti ihan tuollaiselle periksi. Tuolla saumurilla olisi kuulemma pärjännyt koko loppuelämän. Päädyin sitten ostamaan puoli vuotta vanhan "halvan" Huskylock 90 -saumurin. En tiedä ostinko kalliilla vai halvalla, mutta kyllä siihen 300€ vierähti että heilahti. On minulla sitten halvat harrastukset...
Mutta eipähän mennyt sitten The Ompeluviikonloppu aivan harakoille kun sain uudella saumurilla hurruutella! Miten hiljainen ääni siinä onkaan! Ja tuo kyseinen kone oli siis palautettu liikkeeseen, koska siinä on niin kova ääni... Minä en vain ole tottunut kovin hyvään tuo Bernetteni kanssa, joten minulle äänitaso oli varsin miellyttävä. Ja ompelujälkikin miellytti silmää. Differentiaalisyöttö oli minulle uusi tuttavuus, ja sen kanssa olen tässä nyt kikkaillut noita tissilappuja saumuroidessa. Langanvaihto on vielä vähän hakusessa, kun koneessa ei ole selkeää kaavakuvaa eri lankojen kulkureiteistä. Ehkäpä minä kohta opin senkin.

2010-08-19T12:47:00.000-07:00

Hellurei!
Hiemanpa on meidän elämässä tapahtunut sitten viimeisen blogipäivityksen! Vanha koti on nyt myyty ja uusi unelmakoti on löytynyt! Ensimmäinen ihana koti (joka toukokuussa löydettiin) kerkesi mennä kaupaksi ennen kuin oma saatiin myytyä, mutta tämä uusi unelmien koti on kyllä parempi. Meinasi iskeä epätoivo asuntonäyttöihin siivotessa terroristin deletoidessa kaikki siivoamisen tulokset alle minuutin. Varsinkin kun sitä uutta kotia ei meinannut millään löytyä! Vaan löytyihän se lopulta ja muuttojen aikataulutkin passaavat mukavasti yhteen. Ainoa asia mikä tähän aikataulutukseen ei kovin mukavasti istu on masuasukin ulostautumisen ajankohta :D. Voi olla että itse olen synnärillä "lomailemassa" kun muut hoitavat muuttoa. Asioiden lutviutumista jään vähintäänkin mielenkiinnolla seuraamaan...

Suru-uutisiakin on jaettavana... Saumurivanhukseni päätti kuolla vanhuuteen (ja kateuteen uuden ompelukoneen hyristessä soinnukkaasti vieressä). Kone leikkasi kiinni ja kävin tänään tiputtamassa Bernina Bernette 234 mahdolliselle viimeiselle matkalleen huoltoon. Korjaaja-setä ei ollut kovin optimistinen, vaan antoi esitteitä uusista koneista kouraan. Mielellänihän minä uuden koneen ottaisin, kun vaan rahoittaja löydettäisiin! Saumurin lakko tuli muuten sillä viissiin ikävään väliin, että olen juuri saanut leikattua vinon pinon vaippoja valmiiksi, kaikki odottelevat nyt sitten saumurointia...

Ompelurintamalla on ollut vaihtelevan vilkasta. Melko paljon on tullut ommeltua erinäisiä pieniä töitä, joista iso osa on päätynyt maailmalle ennen kameran eteen pääsyä. Laitan taas vähän tietoa ompeluksista, ja kuvat latailen tuolta Miehen koneelta, kunhan koppeudun elikkäs kerkeän.

Siskon 14v. tytyn kanssa vietimme taas intensiivisen ompeluleiri viikon täällä meillä. Tyty toivoi saavansa ommella jotain (kun kerran pääsee näinkin asiantuntevaan seuraan) itselleen. Vanhoista SK-lehdistä löytyi joustavasta villakankaasta toteutettu tunika, joka näytti inhimilliseltä toteutettavalta. Kangaskaupoilla todettiin villakankaiden olevan budjetin ulkopuolella ja tylsän värisiäkin, joten päädyttiin turkoosiin trikooseen. Kaavat olivat jo piirrettäessä huolestuttavat monimutkaisen näköisiä ja käytännössä taisin saada melkoisen määrän harmaita hiuksia kaikenlaisten muotolaskosten ja putkisaumojen yhdistelmiä pohdiskellessani. Käytännön toteutushan siis jäi tietysti Tytylle. Lopputulos oli kuitenkin palkitseva, ja tunika valmistui totuttuun tapaan vain muutamaa minuuttia ennen juhliin lähtöä :D Kankaanjämästä ompelin pikaisesti yhden trikoopipon vauvaviemisiksi. Tästä ei kuvamateriaalia...

Peflettejä olen ommellut tutuilla itse piirtämilläni kaavoilla 2 misten mallia ja 3 naisten mallia. Kankaana oli pellavavohvelikangas, ympärillä punainen tai sininen vinokaitale. Näistä yhden oli tarkoitus jäädä itselleni, mutta näinhän nämä taas karkasivat käsistä... Tässä yksi naistenmalli, joka oli jo lahjapussukkaan pakattuna, mutta jota en onneksi ollut kerennyt lahjottavalle antaa!

Langanjämiäkin olen koettanut saada vähemmälle, niinpä neuloin kaksi pörröpipoa Novitan Tango ja 7 veljestä -langoista. Malli jälleen kerran menneisyydestä tuttu. Näiden saajat eivät ole vielä tiedossa, mutta lähipiirissä on kyllä uhkaavan paljon möhömahaisia naisia, joten eiköhän näihin sopivia päitä ole tuloillaan.

Kaverin innoittamana ompelin kokoontaitettavia ostoskasseja 2kpl. Kankaana askartelupuuvilla, joka toivottavasti kestää käyttöä. Kangaskaupan myyjän mukaan pitäisi ainakin kestää. Toinen kassi meni Äiteelle synttärilahjaksi, toinen päätyi vielä odottamaan lahjottavia. Näitä oli hirmuisen kiva ommella, ja olivan helppoja ja nopeita saada valmiiksi asti! Saatan ommella muutaman lisääkin, sillä tähän hommaan sopivia kankaita saa sopuhintaan. Kuvissa pussukka taiteltuna ja avattuna.

Mies osti kavereittensa kanssa ilmakiväärin, ja sillehän piti tietysti tehdä Custom made -pussukka. Kangasvalinta herätti asiakaskunnassaan hieman hilpeyttä, vaikka kuosilla ei pitänyt olla mitään väliä. Miksei pyssypussi voi olla vihreävalkoraidallinen? O_0. Kriittisiin kohtiin, eli tähtäimen ja piipun kohdille laitoin vanhoista farkuista vahviketta ja kiinnitys neppareilla. Kuvaa ei tästäkään luomuksesta ole toistaiseksi, mutta toivottavasti joskus saan sen hetkeksi kameran alle. Tuli siitä kuitenkin varsin hilpeä pyssypussi!

Ihanan paljon puuhastelua!

2010-06-14T10:52:00.000-07:00

Jaksan edelleenkin ihmetellä miten paljon semikotiäidillä on käyttää käsitöiden ja leipomuksien värkkäilyyn ja suunnitteluun <3. Tuntuu vallan ihmeelliseltä, että ei ole kouluhommia ollenkaan, ja työtkin ovat jo isolta osin järkevinä vuorokaudenaikoina.
Viimeaikoina olen puuhaillut ex tempore - käsitöitä kotoolta jo valmiiksi löytyvistä materiaaleista. Tytylle omplaisin Norsukuosisesta bambusollegesta Me&I-kopiokaavasta housut kokoa 98/104. Samalla kaavalla tein aiemmin jo kokeiluversion Leijonakuningaskankaasta. Tällä kertaa lisäsin lahkeisiin vielä vähän pituutta. Oppimiskokemuksena opiskelin vyötärökuminauhan mitoittamista... Ensimmäinen vedos tuntuu aina olevan liian iso, vaikka tiedän kyllä tuon rinsessan olevan melkoinen rimpula ;).

Jämälangoista neuloin SK1/10 ohjeella Barbielle mekon. Kirjava väritys johtuu siis siitä, että käytin ne hämärät Nallelankajämät nurkista kuleksimasta, eikä siitä että olisin värisokea. Takaa puuttuu vielä nepparit, ne kiinnittelenkin tänään.

Imuja neuloin kaksin kappalein kaappiin unohtuneista Bambulangoista. Toiseen neuloin pyllyn puolelle hieman leveämpää osaa, toisen tein ihan vain pötkönä. Molempiin käytin kaksinkertaista lankaa ja lankaa menikin koko kerä molempiin. Tein tarkoituksella näistä vähän pitempiä, jotta niitä voisi sitten käytellä vaikka taitettuna.

Tulokkaalle olen myös saanut aikaiseksi ommella 4 S-kokoista PUL-taskuvaippaa. Sisämateriaaliksi valikoitui microfleece. Toiseen siivekkeeseen laitoin vielä ylimääräisen tarran, jotta olisi paremmat säätövarat.

Tytyn serkkupuolella oli tässä 3v. synttärit männäviikonloppuna, ja lahjapakettiin halusin laittaa muun lisäksi myös jotain itsetehtyä. Niinpä muun lahjan ajatuksen ympärille päädyin ompelemaan penaalin. Ihan vallan itse omasta päästäni keksin tämän mielikuvituksekkaan mallin ja toteutuskin onnistui ilman suurempia "oppimistilanteita". Tyty tuli katselemaan väkerrystäni ja kysyi missä hänen penaalinsa on... Niinpä ompelin hänellekin oman. Näihinkin löytyi kaikki materiaalit valmiina kotoolta. Jopa Tytyn penaalin koristeeksi päätynyt Hello Kitty oli valmiina.

Ompa kiva kun saa tehdä juuri sillä hetkellä juuri sitä mitä mieli tekee! Jotain hyötyä tästä hamsterimaisesta käyttäytymisestä

Onnea ja auvoa!

2010-05-27T11:35:00.000-07:00

Kuinka ihanaa onkaan tämä vapaa-ajan hurja lisääntyminen kouluhommien loputta tältä keväältä! Vähän tuntui olevan taidot ruosteessa kun ryhdyin aloittelemaan (vaativampia) ompeluhommia tauon jälkeen... Aavistuksen verran nolotti, kun leikkasin kankaasta paidan etumukset tuplana aivan miten sattui, eli siis poikittain... Ja heti sen jälkeen leikkasin kaksi oikean käden hihaa... Otti aavistuksen verran aivoon kun toheloin: "nopsasti tässä näin vain tekaisen itselleni paidan ja menen sitten perse edelle jokaiseen vastaan tulevaan puuhun että hujahtaa". Että näin. Mutta vaikeuksien kautta voittoon. Paidasta tuli oikein hyvä, ja sitä on muutaman kerran tullut pidettyä päälläkin! Yhdistelin paitaan kahden erilaisen paidan kaavaa, kun en löytänyt mieleistäni. Molemmat kaavat löytyivät SK -lehdistä, en taaskaan muista mistä. Tässä paidassa on hieman kasvunvaraa, varsinkin masun kohdalla <3.

Sitten aloitin toisen projektin, keskeneräisten lootan tyhjentäminen. Ensin muokkailin muutamia tyynyliinoja epämääräisen kokoisista sopivan kokoisiksi, tyynyliinoja oli varmaan toista kymmentä. Ompelin Miehen maastorymyhousujen haarasaumat uusiksi, kun olivat jo pari vuotta sitten revenneet... Kaventelin yhden hihattoman paidan Miehen mitoille sopivaksi. Tämäkin prokkis on ollut vireillä jo kohta kolme vuotta... oho. Sitten ompelin Tytylle yhdet housut, kun olin saanut yhdeltä tutulta valmiiksi leikatut kankaat. Sen kummemmin housujen mallia ihmettelemättä ompelin housut kasaan. Ne ei istu yhtään... Nyt mietin että jatkanko niiden tuunailua vai laitanko vahingon kiertämään. Housut siis palasivat takaisin keskeneräisten lootaan. Pyh. Trikoon jämistä leikkelin palaset kahteen kevätpipoon; toinen Tytylle ja toinen ensimmäistä syntymäpäiväänsä viettävälle rinsessalle. Ja kas kummaa. Onnistuin leikkaamaan nämäkin kankaat ihan miten sattuu... Onneksi niistä sai vielä pipot omplastua kun vähän kikkaili! Tytyn pipoon pitää vielä kiinnittää Hello Kitty -merkki. Sponsored by Mummu.

Yhdet 3-6kg villapöpät neuloin, kun tunsin puikkojen huutelevan nimeäni. Rupesin viisaana tyttönä (ja virheistäni oppineena) neulomaan ensin koetilkkua. Onneksi testailin, sillä käyttämääni virolaista hahtuvavillaa piti käyttää kahden langan sijasta neljällä, puikkokoon ollessa vaatimaton 5. Koetilkku laajeni sitten villaimuksi. Varsinaisiin villahousuihin neuloin pitkät lahkeet, sillä nämä tulisivat näillä näkymin käyttöön ensi talvena <3.

Uusia kankaitakin on tullut jo haalittua. Silly me. Myllymuksujen paketissa kotiin kopsahti vaippamateriaaleja muutamaan PUL-taskuun imuineen. Muutama metri kuivaliinakankaita tuli myös tilattua, jotta tulisi käytettyä nuo muutamat collegekankaat vaippamateriaaleiksi lähitulevaisuudessa.

Näillä näkymin meillä on myös verhojen ompelua ja tuparileivoksien reseptien metsästystä tiedossa lähitulevaisuudessa! Uusi koti on jo meidät löytänyt ja jos luoja pian soisi meidän kodille innokkaan ostajan piakkoin, niin muutto voisi olla hyvässä lykyssä jo kesäkuun puolessa välissä! WOW!

Uuden aikakauden alku!

2010-05-07T05:30:00.000-07:00

Takana on melkoisen työntäyteinen lukuvuosi ja edessä puoliksi työntäyteinen kesä! Voi ihanuus!
Kevään kiireille sanottiin heipat vappuna. Vappuna meillä oli (kaikkien muiden kinkereiden lisäksi) lasten vappunaamiaiset :D

Tytylle ommeltiin yhdessä kangaskaapista löytyneistä erinäisistä kankaista keijukaishame ja nilkkoihin hamoseen sopivat koristeet. Siivet, tiara ja taikasauva löytyivät entuudestaan. Keijukaisrooli sopikin meidän hameissa viihtyvälle neidille paremmin kuin hyvin! Kuva ei ole ihan se edustavin, mutta siitä saa edes jonkinmoisen käsityksen hameesta. Varsinaisen hameosan päälle ompelin siis pitkän kolmion mallisia kangassuikaleita, kuin terälehtiä. Resoriin vielä lisäsin pitsiä, niin hyvä tuli!

Nyyttärimeiningillä toteutettuihin kemuihin osallistui oikein mukavasti lapsukaisia lähipiiristä. Lapsia olikin meidän keijukainen mukaan luettuna 6 ja aikuisia 7. Ihan oli talossa tunnelma koholla!

Tässä vähän reseptejä, näitä leipasin tarjottavaksi;

TIPPALEIVÄT:

3 munaa
2rkl sokeria
>1,5dl kermaa tai maitoa
3,5 dl vehnäjauhoja (lähemmäs 4 jos käyttää maitoa)
1 sitruunan kuori raastettuna
kookosrasvaa tai rypsiöljyä
muotti, esim pyöreä piparimuotti
Hyvä pursotin tulee tarpeeseen!

Vatkaa munat ja sokeri. Lisää kerma/maito, jauhot ja sitruunan kuori.
Kuumenna rasva 210 asteeseen. Meillä hella 3-4 välillä oli sopiva.
Pursota muotin täydeltä, odota hetki. Poista muotti ja käännä tippaleipä ympäri jotta ruskistuu molemmin puolin.
Nosta kypsä tippaleipä talouspaperille valumaan. Kääntele tomusokerissa ja naati!

PELLILLINEN RAHKAPIIRAKKAA:

Pohja
2,5 dl maitoa
25g hiivaa
1dl sokeria
0,5tl suolaa
0,5rkl kardemummaa
1 muna
n. 500g vehnäjauhoja
75-100g voita

Täyte:
500g rahkaa
2dl kuohukermaa
1dl smetanaa
3 munaa
1,5 sokeria
2tl vanilliinisokeria
4rkl sitruunamehua

jos haluat niin, täytteen alle rusinoita, puolukoita tai säilykehedelmiä...

Liota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää sokeri, suola, kardemumma, muna ja osa jauhoista. Sekoita tasaiseksi ja lisää loput jauhot kädellä alustaen. Viimeiseksi rasva. Anna kohota lämpöisessä puoli tuntia.
Sekoita rahkaan kerma, smetana, munat ja sokeri. Mausta seos vanilliinilla ja sitruunamehulla. Lisää rusinoita jos haluat (en ymmärrä kuka niitä sinne vapaaehtoisesti haluaisi laittaa). Kaaviloi taikina uunipellille, peitä liinalla ja anna kohota hetki. Käännä levyn reunat ja voitele ne munalla. Kaada täyte pohjan päälle ja paista 225 asteessa n. 20min.

PITSAPULLAT:

Pohja:
2,5dl vettä
25g hiivaa
3/4tl suolaa
1,5tl sokeria
6-6,5dl vehnäjauhoja
3rkl oliiviöljyä

Täyte:
n. 150g pastakastiketta (valmis)
100g kinkkusuikaleita
1tlk ananasmurskaa
2dl emmenta-mozzarella -raastetta
1rkl pizzamaustetta

Lisäksi voiteluun oliiviöljyä ja n. 16 isoa muffinivuokaa

Liota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Vatkaa joukkoon suola, sokeri ja kolmasosa jauhoista. Lisää taikinaan öljy. Vaivaa joukkoon loput jauhot vähitellen. Peitä taikina liinalla ja anna kohota.
Valuta ananasmurskasta neste pois. Kaaviloi taikina jauhotetulla pöydällä n. 25x50cm levyksi. Levitä päälle pastakastike ja muut täytteet. Kääri rullalle pitkältä sivulta. Leikkaa rulla n. 16 yhtä suureen osaan ja laita muffinivuokiin. Anna kohota vielä hetki pellillä ennen paistamista. Voitele oliiviöljyllä ja paista 200astetta ja 15min. Illanistujaisten suosikkihitti ainakin meillä!

Tytylle ompelin jo jokin aika sitten viimeisen yövaipan, apina-PUL ja bambujoustofrotee neppareilla. Eilen innostuin myös saksimaan iltapuhteina naamanpuhdistuslappusia joustofroteen jämistä ja tissilappuja PULsta, bambucollegesta ja bambujoustofroteesta. Näitä olisikin yllättävän kiva puuhastella!

Ei niin kiire etteikö jotain kerkeä tekemään

2010-03-26T01:19:00.000-07:00

Hellurei taas!

Kuviakin on tällä kertaa luvassa! Atk-systeemiviritysten päivitysten takia (Miehen juttuja) kuvien liittäminen teksteihin on ylittänyt minun taitoni... Mutta nyt taasen toimii, ehkä saan edellisiinkin päivityksiin liitettyä asianmukaiset kuvat joskus tulevaisuudessa :)

Tytyn kanssa leikeltiin yhdessä kankaita ja ommeltiinkin isolta osalta Barbille mekko, nukelle paita ja vaippa. Kaikki kaavat erinäisistä SK-lehdistä vuosien takaa. Materiaalitkin kerrankin kaikki jo valmiina kätköissä. Eli ompelukset olivat ilmaisia? Voisiko sen järkeillä näin? Minusta voi.

Ommellessani näitä ärsyttävän pieniä piperryksiä huomasin, että näiden ompluohjeiden laadintaan ei ollut käytetty erityisen paljon ajatusta... Ompelujärjestykset olivat vähintäänkin merkillisiä, osittain lähes mahdottomiakin! Esimerkiksi tuon vaipan kaava, Baby Born vaipan nimellä julkaistu, oli niin kummallinen malliltaan ja käsittämätön ohjeiltaan, että meinasi jäädä tekemättä. Sovelsin ohjeeseen kuitenkin Mummut-röyhelövaipan ompeluohjetta ja sitten se luonnistui ainakin jotenkuten. Seuraavan nukenvaipan ompelen kuitenkin ihan vaan tavallisen "oikean" vaipan ohjeella ja kaavalla. Nih.

Paidassa on nepparit pääaukon molemmin puolin ja helmassa jopa halkiot. Barbien mekossa selässä tarranauha.

Yötsihousuihin testasin Me&I-housujen kaavaa Äiteeltä saatuun villiin kankaaseen. Kaava on aikaslailla täydellinen meidän tytylle, ja housuista tuli tosi kivat! Niinkin kivat että niitä ei saanut kahteen päivään pois jalasta (vaikka yötseiksi ovat tarkoitettu). Tällä kaavalla teen kyllä asap parit muutkin housut kankaista, jotka jo kaapissa odottelevatkin.

2010-02-16T07:46:00.000-08:00

Muu elämä tuppaa tulemaan pahasti harrastustoiminnan tielle. Pahus. Viimeaikaiset ompelusaavutukset ovatkin olleet varsin minimaalisia. Jotain pientä olen kuitenkin onnistunut väsäämään.

Ensin ompelin tytylle uuden fleecehaalarin kokoa 98cm. Kaava SK vuosimallia 2009, ellen ihan väärin muista. Kankaat löytyi mukavasti kätköistä, vain resori ja vetoketju piti hankkia. Haalari on melkoisen iso vielä, menee varmasti ensi talvenakin. Kaavaa pitäisi kyllä seuraavaa kertaa varten hieman muokata; kauttaaltaan kapeammaksi ja lahkeita pitemmiksi. Samoin lahkeiden resoreta voisi kaventaa. Mental note itselleni.

Sitten ompelin Myllymuksujen piparikukka joustofroteesta 92cm paidan. Tällä kertaa kaula-aukon resorikin onnistui mallikkaasti! Onneksi sain konsultaatio apua, niin jatkossa onnistuu noidenkin tekeminen ihan itse. Kaava SK 1/09.

Loppukevät menee varmasti säälittävillä päivitysmäärillä kun siviilielämä on tällä hetkellä melkoisen aikaavievää. Ensi syksynä olisi kyllä tiedossa enemmän aikaa ja enemmän käsitöitäkin!

Vau mikä hiljaisuus!

2010-01-06T03:45:00.000-08:00

Heipparallaa taasen pitkästä aikaa!
Taisipa tulla rikotuksi jonkin sortin ennätys blogipäivityksien venyttämisessä. Hyvä minä.
Joulun alusaika oli erityisen kiireistä aikaa, niin käsitöiden saralla kuin muillakin elämän alueilla. Päädyinkin siis tekemään käsitöitä (ja muita töitä) sen sijaan että kertoilisin aikaisemmista tekemisistäni teille, rakkaat lukijani.

Ensimmäisenä julkisuuteen pääsee The Joulukalenteri
Ompelin kaksinkertaisesta juuti (juutti, juti vai mikälie) kankaasta pohjan, päihin kujat. Ylempään kujaan pujotin palan sähköjohdonpiilotuskujaa (sillekin lienee oma nimensä). Ripustuslenkki on virkattu, mutta koska virkkaussanasto on vähän hakusessa, niin sen anatomiaa en sen kummoisemmin selosta. Kankaaseen pujottelin epämääräisiin kohtiin lankalenkkejä. Pussit ompelin kahdesta jouluisesta kankaasta. Solmimisnauhat on punottu ja ommeltu reunasaumaan. Päivien numerot piirtelin vaaleanpunaisiin taikataikinapipareihin. Pussukat ripustin sitten solmimisnauhastaan pohjakankaan lankalenkkeihin.
Pussukoihin tonttu toi tytylle palapelin palasia ja jotain herkkua, kuten rusinoita, jugurusinoita ym. Aattoaamuna kalenterin alta löytyikin sitten KeppiHeppa!

Keppihepan ompelin Suuren Käsityölehden -08 lehdestä (ehkä toukokuu?). Kankaana polarfleece ja sisuksena vanhan tyynyn täytteet. Kaavaa muokkasin sen verran, että jätin avonaisen suun väsäämättä. Silmät ja nenänreiät liimattiin valmiiseen heppaan, harjas langanpätkiä ja keppinä harjanvarsi. Heppa pääsikin moniin leikkeihin aattoaamuna! Suitset jäi vielä tekemättä, ne askarrellaan kunhan keretään... Heppoja onkin nyt kaksi, kun tytyn kummiperhe tilasi samanlaisen omaan kotiinsa.

Kylpytakki tuli ommeltua Miehelle puoliksi tilaustyönä, osittain joululahjaksi ja osittain siksi, että saisin itsekin pitää omaa kylpytakkiani ;). Tämä olikin ehkä haasteellisin työ, jota olen koskaan ommellut! Ohjeet jäälleen SK lehdestä, numeroa en enää muista... Jouduin epätoivoissani pyytämään naapurista ompelutaitoista apua, jotta päästiin kaulusten yläalasivuvarojen päistä jälleen eteen päin. Viimeistelyissä ompelin sitten taskut hiukkasen hassuihin paikkoihin, ja ne pääsenkin tässä päivänä jonain vielä purkamaan ja uusimaan. Itse asiakas, The Mies, on ollut takkiin kuitenkin tyytyväinen.

Saunateema vallitsi myös muissa joululahjoissa. Ompelin pyllynalusia ja hiuspyyhkeitä arilaisia settejä erilaisiin koteihin. Näistä ei ole kunnollisia kuvia, sillä kotiinhan näistä ei tietenkään jäänyt mitään... Naisten pyllysen (nimeltään Pihis) ompelin punaisesta vohvelikankaasta, reunaan vinonauhaa ja muodoltaan se oli hyvinkin leveälanteiselle sopiva sydän. Nuoremmille tyttösille vähän pienempänä tietenkin. Miesten pyllyset (nimeltään Pahis) ompelin maastokuvioisesta pellavasta, reunaan taas vinonauhaa. Muodoltaan tämä alunen oli jälleen kerran sydän, mutta tässä alusessa oli varattu leveän lanteen sijaan hieman pidemmälle, hmmm, jäsenelle. Tällaisen tein Miehellekin oman, kun kangastakin kerran jäi yli. Kuvassa Miehen ja Tytyn pyllyset.

Pääpyyhkeitä ompelin massana punaisesta froteesta. Kaavan piirtelin pyyhkeestä, jonka olin itse saanut joululahjaksi vuosia sitten. Se on siis malliltaan venettä muistuttava. Takaraivon kohdalle laitoin torahammasta muistuttavan napin, ja toiseen päähän kuminauhalenkin. Näitä oli mukava ommella. Harmi ettei näitä jäänyt ylimääräisiä!
Lisäksi näihin lahjoihin liitin saunatuoksupussukan. Pussukka oli teenhaudutuspussi, jossa sisällä kesällä kuivattamiani koivun lehtiä murskana. Pussukka laitetaan löylyveteen saunan lämmityksen ajaksi, ja löylyvesi tuoksuu sitten mukavan kesäiseltä! Näitä pitäisi itsekin päästä testaamaan!
Erilaisia joululahjoja tuli ommeltua siis varmaan yli 20kpl... Olinpas minä reipas!
Tässä yhteen kotiin lähtenyt paketti, johon ompelin myös joulukalenterin ompeluista ylijääneestä kankaasta pussukan. Pussukka toimi siis kierrätettävänä lahjapakettina!

Jouluksi yritin saada virkkailtua muutamia joulukuusen koristeitakin, mutta ne jäivät päättelyä vaille. Eilen sain pääteltyä pari, joten onpahan sitten seuraavaksi jouluksi jotain ihan uutta :D. Ohje löytyi vanhasta Suuri Käsityökerho -lehdestä, 12/89

Tytölle ompelin uutena vuotena uuden yövaipan. Sekin on ollut suunnitteilla jo ties kuinka pitkän aikaa, mutku mutku ja sitku sitku. Siitä tuli kuitenkin oikein sievä, hyvyydestä (voiko näin edes sanoa?) en osaa vielä sanoa mitään. Ainakaan se ei ole vielä imuissaan! Päällä Myllymuksujen piparikukka joustofrotee, sisällä keltainen bambujoustofrotee ja välissä tukea antamassa Miehen vanhaa trikoopaitaa. Niin ja imunkin kutaisin, kun löysin räikeän oranssin bambulangan kätköistäni.

Huh huh! Mitähän vielä unohtui?

Isänpäiväaskartelut ja taikataikinahärspäkkeet

2009-11-17T02:10:00.000-08:00

Näin joulun alla käsityöt painottuvat joululahjojen ompeluun. Ja näistähän ei oikein voi kuvia vielä julkaista, siltä varalta että joku näitä minu läpinöitäni lukee... Sen takia täällä on reilun kuukauden verran melkoisen hiljaista. Joulun aikaan läsäytän sitten kaikesta kuvia ja tekstiä eetteriin!
Isänpäiväksi askarreltiin tytyn kanssa kaikille iseille, papoille ja ukeille heijastimet. Piparimuotteja käytellen valkkailtiin kaikille neljälle omat muotonsa. Leikattiin huovasta isompi muoto ja heijastinkankaasta hieman pienempi muoto. Nämä heijastinkankaat liimailtiin molemmin puolin huopaa, kiinnitettiin naru ja hakaneula. Lopuksi vielä taiteiltiin kortit, joihin pieni taiteilija sai ihan itse taiteilla mitä halusi.
Isopapan ja papan kortit kerkesivät maailmalle ennen kuvaussessiota, mutta tässä isipisin ja ukin kortit.

Tytyn kanssa ollaan muutenkin puuhailtu vähän enemmän kotijuttuja. Ollaan leivottu sämpylöitä, pullia ja taikataikina härspäköitä. Taikataikinahärspäkkeiden kuvat tulee julki lähempänä joulua, sillä ne liittyvät tämänvuotisiin joulukortteihin... ;)

Tässä muuten meillä käytössä olevan taikataikinan ohje;
3,dl jauhoja
1,5dl suolaa
1,5dl kylmää vettä
0,5rkl öljyä

Sekoita suola ja jauhot keskenään, lisää vesi ja lopuksi öljy. Vaivaa kuin pullataikinaa ikään. Sekaan voi laittaa myös väriaineita; vaikkapa kaupan elintarvikevärejä, tai luomummin mustikkamehua, punajuurimehua...
Taikina kuivuu huoneenlämmössäkin, mutta nopeammin uunissa. Paista 125 astetta ja tunnin verran.

PHS = Puijon hiihtoseura :)

2009-11-04T03:00:00.000-08:00

Eräänä mukavan mittaisena päikkärihetkenä sain aikaiseksi laajentaa pikkuhousunsuojavarastoani. Kaava on ystäväni täydelliseksi muokkaama, joten en sitä sen kummemmin lähtenyt muokkailemaan. Päällä Myllymuksujen kuviobambua, sisällä bambucollegea ja pul-kangasta. Alla mystistä collegea(?) äidin kangasvarastoista. Nepparit läntätty omilla pihdeillä <3.
Jos joku näitä ihmettelee (ja ehkä yökkäilee mielessään koko ajatukselle), niin minulta löytyy hyvä valikoima koottuja selityksiä näiden käytön perustelemiseksi.

Sämpyliä

2009-11-04T02:48:00.000-08:00

Olen uhkaillut laittaa joitakin reseptejäkin eetteriin. Tässäpä siis resepti, jota olen käyttänyt kaikista eniten. Sämpylät. Nam. Terveellisiäkin ovat.

Sämpylätaikina:

5dl vettä/maitoa
50g hiivaa
2 tl sokeria
5dl vehnäjauhoja

1,5tl suolaa
n.6dl sämpyläjauhoja
50g voita
(tai 4rkl öljyä)

1. Lämmitä neste kädenlämpöiseksi ja liota sekaan hiiva sekä sokeri. Vatkaa joukkoon vehnäjauhot
2. Peitä astia liinalla ja jätä lämpimään veteen 10-15min
3. Kun juuri kuplii lisää suola ja suuri osa jauhoista.
4. Lisää loput jauhot kädellää alustaen. Lisää lopuksi rasva ja muokkaa taikinaa kunnes siitä tulee kiinteä pallo, joka ei enää tartu käsiin.
5. Vaivaa pöydällä tangoksi ja jaa osiin. Anna sämpylöiden kohota pellillä hetki ennen uuniin laittamista. Halutessasi voit myös voidella sämpylät vedellä juuri ennen uuniin laittamista. Silloin saat rapsakamman kuoren.
6. Paista 225*c uunin keskitasossa n. 12min

Ja tätä taikinaahan voi tuunata ihan mielin määrin, tällaisia variaatioita minä olen kokeillut;
- valkosipulia murskattuna
- keltaista väriä kurkumalla
- Kaurahiutaleita tai -leseitä sämpyläjauhoja korvaamaan. Myös ohra-, ja ruisjauhoja on tullut kokeiltua.
- Puuron jämät. Kaikki puurot käy
- Kasvissosekeiton jämät.
- Porkkanaraastetta (valuta vain ylimääräistä nestettä pois)
- Erilaisia siemeniä
- Tuleeko mieleen jotain, mitä pitäisi vielä kokeilla? Ehdotuksia?

Täydellinen pipo

2009-10-27T11:56:00.000-07:00

Vaatimaton otsikko.
Tämä ohje on ollut Pirkka-lehdessä joskus monta vuotta sitten liskopipon nimellä. Tällä ohjeella on tullut tehtyä monen monituista pipoa. Ohjeeseen kuuluisi vielä valtava lisko pipon päälle >_<.

Lanka Novitan 7 veljestä.
Luo 104 silmukkaa. Neulo 2 oikein, kaksi nurin joustinneuletta n. 1,5cm suljettuna neuleena. Lisää tasavälein 4 silmää ja jatka 108 silmukalla kavennuksiin asti. Aloita kavennukset kun kappaleen korkeus on n. 15 cm (tässä omien mieltymysten ja pään koon mukaan. Itse teen vielä melkein 2cm lisää, jotta menee varmasti korvien päälle)
Kavenna joka puikon alussa 1 silmä ja keskellä puikkoa toinen silmä, eli yhteensä kaksi silmää joka puikolla. Toista joka 3krs 4 kertaa ja vielä joka 2 krs kunnes työssä on jäljella 24 silmää. Jatka sitten kavennuksia joka kerros kunnes työssä on jäljellä 8 silmää. Katkaise lanka ja vedä silmukoiden läpi. Päätä hyvin.

Testing testing

2009-10-27T03:49:00.000-07:00

Tytteli aloitti ensimmäisen harrastuksensa tässä syksyllä, ja pitäähän pienellä tanssijumppaajalla olla reppu, jossa tossut ja juomapullo kulkee mukana. Tähän reppuun muokkasin aikaisemmin tekemäni käsilaukun kaavoja. Pikkuisen tuli mentyä perse edellä puuhun, mutta hyvä siitä loppujen lopuksi tuli, on Tirpukan mieleen ainakin. Unohdin siis laittaa olkaimet saumoja ommellessa. Saipahan ne tuohon selkämykseen jälkikiinnitykselläkin. Kangastilkku oli päiväpeiton jämiä, sisällä vanhaa lakanaa ja kiinnitykseen nepparit parissa eri kohdassa.

Tällaisia söpösiä paituleita (Tirpukan mukaan ne ovat kyllä oikeastaan mekkoja) saatiin The Nannyltä! Kukkaset hän on itse niihin painanut ja muutenkin paidat olivat vain kaulusta vaille valmiit. Minäpä siis ahkerana heti omplasin kaulukset käänteelle, ja totesin että nämä kaulukset on minun Akileen kantapääni... Miten IHMEESSÄ niistä saa nätit?! Ettei ne jäisi pönköttämään ja lerputtamaan... Pitää ottaa asiasta oikeasti selvää ennen kuin seuraavaa paitaa lähden ompelemaan.

Essujen kaavaa olen yrittänyt hieman muokata mieleisemmäksi. Pieniä muutoksia, mutta helpottavat ompelemista kummasti ja tekevät essusta hieman paremmin istuvan. Näissä essuissa pientä minun silmää häiritsevää ompelujäljen epätäydellisyyttä. Nämä odottavatkin purkamista ja uutta yritystä. Kaukalo on pikkuisen vinossa ja norsuessussa koristetikkaukset huitelevat missä sattuu. Pitää lopettaa kiireessä hutiloiminen.

Tässä todistusaineistoa sanojeni tueksi;

Pisnistä!

2009-10-20T23:45:00.000-07:00

Kohta se on virallistakin virallisempaa! Ryhdyinpä siis myymään tuotoksiani, kun spontaani tilaisuus eteeni avautui. Suomeksi siis myin juuri 16 kestovaippaa jälleenmyyjälle, ja optio lisätilauksille on auki! <3
Kuvia näistä ihanuuksista en muistanut/kerennyt ottaa, mutta voin näin sanallisesti niitä kuvailla:
Kauniita, hienoja, hauskoja, pirteitä ja ihquja! Näin vaatimaton kun olen, niin en kehu enempää. ;)
Tein siis 6 S-kokoista ja 5 M- ja L-kokoista. Päällä norsu-, öttömönkiäiset- ja omppuPUL, sisällä eri värisiä microfleecejä; punaista, keltaista ja oranssia.
Nämä sain ommeltua uudella ihanalla ompelukoneellani, joka ei tehnyt yhden yhtä hyppytikkiä! Uskomatonta! Mitenkä tyytyväinen sitä voikaan olla siihen, että kone tekee sen mitä sen pitääkin tehdä?! Saumuri kuitenkin (vanha reppana) katkeroitui ja heittäytyi mustasukkaiseksi. Sen kanssa sainkin sitten jonkin verran tapella. Pitäisi varmaan viedä se huoltoon, ties milloin sekin on huollossa viimeksi käynyt? Minä en ole sitä ainakaan käyttänyt huollossa, ja täällä meillä se on ollut Äiteeltä "lainassa" jo muutaman vuoden... Hupsista heijaa! Ryhdynkin siis varailemaan huollosta aikaa! Heippa!

Hiljaiseloa ompelurintamalla

2009-10-09T12:04:00.000-07:00

Hiljaista on ollut ompeluurintamalla viime päivinä...
Minä sain nimittäin upo uuden ompelukoneen! Ja se on niin ihqu ja ihquraksu ja hiljainen ja tehokas ja kaunis ja kaikkee! Kyseessä siis Husqvarnan Emerald 183. Kuvia koneesta ja uusista tuotoksista tulee pikimmiten. Ikävää kun elämä tulee ompeluharrastusten tielle... Onkohan eläkeläisenä sitten oikeasti aikaa tehdä käsitöitä?

Leipomisessuja ja pupupussi

2009-09-22T08:59:00.000-07:00

Nyt olenkin ollut reipas ja ahkera <3!

Oman essuni ompelin SK 11-12/05 kaavoista hieman muokkaillen. Kankaana autotallikirpparilta löydetty mystinen puuvillakangas, jossa hieman nahkea pinta. Kangas menikin ihan viimeistä piirua myöden, jes!
Tirpukka tilasi oman essunsa jo ajat sitten, inspiraation löytymiseen meni jonkin aikaa, itse tekemiseen ei kauaa sitten mennytkään. Kangas on se "repsahduskangas" Napista ja nauhasta, ihan siis puuvillaa vainen. Tästä tuli kyllä söpönen, Tirpukkakin on siihen varsin tyytyväinen. Pitäisi kuulemma heti ruveta leipomaan.

Pupupussi on muinaismuisto. Ompelin sen joskus vuosia sitten kun olin MLL:n lastenhoitokurssilla. Pussin tarkoitus oli kulkea mukana näillä lastenhoitokeikoilla. Sain askarreltua sisällöksi vaikka minkälaisia juttuja, mm. palapelejä, lorukortteja, autoradan, paperinuken... Ne on kuitenkin aikojen saatossa jo jonnekin kadonneet...
Nyt pussi toimii lelupussina maailmalla reissatessa ja jumppapussina Tirpukan tanssijumpassa. Tytteli kyllä tilasi itselleen pienemmän repun, tuo on (kuulemma) liian iso. Laatutietoinen tytteli.

Minä sorruin, olen heikko

2009-09-20T12:10:00.000-07:00

Montakohan tuntia minä kestin? En varmasti vuorokautta edes? Ja sitten löysin itseni kangaskaupasta; ostamassa lisää kangasta vaikka lupasin ja vannoin tyhjentäväni ainakin yhden laatikollisen vanhoja pois ennen uusien hankkimista... Kangas on kyllä menossa heti käyttöön, mutta silti. Olen heikko ja heikkona kankaisiin. Ja olihan se 30% alennuksessakin.

Eilen sain vihdoin ja viimein valmiiksi Tytölle tuon vihoviimeisen päivävaipan! Tytyhän on siis käytännössä päiväkuiva, päikkäreilläkin vahinkoja sattuu enää harvoin. Vaippa on ollut teon alla jo muutaman kuukauden, mutta kun sitä ei ole varsinaisesti tarvittu niin inspiraatio sen valmiiksi saamiseen on ollut hakusessa. Mutta pitihän noita nepparivaippoja päästä edes kerran kokeilemaan. Vaippa istuu kuin nakutettu!

Kangastuhojaiset vihdoinkin suunnitteluasteesta käytäntöön!

2009-09-15T12:07:00.000-07:00

Lueskelin omia tuotoksiani täältä blogista, ja huomasin uhonneeni jo aika päiviä sitten aloittavani henkilökohtaiset kangastuhojaiset... Noh. Tämä uhkaus tapahtui silloin kun minulla oli kaksi ylitsepursuavaisen täyttä laatikkoa erilaisia kankaita. Nyt niitä on kolme... Miten tässä näin pääsi käymään?
Löysin sukulaisen autotallikirpparilta muutamia joustofroteetilkkusia minulle sopivaan hintaa (=pilkkahintaan ;) ). Päätin sitten aloittaa niistä kankaista tämän tuhojaisprojektin. Nyt siis ihan oikeesti. Aikuisten oikeesti. Tavoitteena saada yksi laatikollinen tyhjennettyä kokonaan! Saa nähdä miten käy...

Tässä nyt yhdet housut, joiden kaava on muokattu SK-lehden 80cm lasten housuista. Piti kovasti kaventaa, madaltaa vyötäröä ja lahkeita pidentää. Mutta nyt ne on oikeasti hyvän malliset meidän pimulle.
Pipoon sain inspiraation ystävältäni, joka oli tällaisia tekemässä omille lapsilleen. Kaavoja tähän ei ole, ne on omasta (ja lapsen) päästä. Ohjeita voin kyllä antaa jos joku niitä kaipailee. On muuten niin helppo ommella, ettei helpommasta väliä. Samalla vaivalla teinkin näitä kaksin kappalein. Kankaana Myllymuksujen trikoo, jota löytyi ylijäämänä laatikosta. Tilkusta saisi vielä yhden tai kaksi pipoa... Hmmm. Joulukin tulossa ja vauvoja tiedossa lähipiiriin...

Korurasia

2009-09-11T05:49:00.000-07:00

Pienellä prinsessallani on melkoinen kokoelma erilaisia koruja, nippeleitä ja ponkkareita, pinnejä ja nipsukoita. Ja nämä kokoelman eri artikkelit ovat yleensä sijoittuneet hyvin moninaisiin paikkoihin ympäri asuntoa. Jotta saisin rinsessan innostumaan niiden oikeaoppisesta sääilyttämisestä, päätin askarrella Korurasian.
Laatikko löytyi omasta takaa, kangas oli autotallikirpparilöytö. Ja koristeetkin löytyi joskus muinoin Eurokankaasta ostamastani askartelupussukasta. Eli suoranaisia kustannuksia ei tästä projektista tullut ollenkaan. Harvinaista minun projekteilleni.

Ihan oma työpiste!

2009-09-11T05:38:00.000-07:00

Saatiin sitten vihdoinkin aikaiseksi puuhata minulle oma ompelupiste!
Aikaisemmin kaikki ompelutoiminta on tapahtunut eteisen "puhelinpöydän" ääressä, jossa ei liiemmälti tilaa ole. Varsinkaan kun siihen lätkäisee ompelukoneen. Saumurin paikka olikin sitten eteisen lattialla. Näppärää, eikö?
Ikea antoi jälleen inspiraation, ja mukaan mukavalta ostosreissulta lähti mäntyinen käsittelemätön 120x70 kokoinen pöytä. Pöydän uusi koti löytyi Tyttösen huoneesta ja käsittelyaineeksi valittiin valkovaha (kuten tytön sängyssäkin). Kunnia pöydän kasaamisesta (yllättävän inhimillinen operaatio Ikean pöydäksi) lankeaa Tiimi Henna & Miehelle. Kunnia vahauksesta myönnettäköön Miehelle ihan kokonaan! <3 Nyt pöytä on paikoillaan ja ompukone ja saumuri ovat löytäneen omat paikkansa sen päältä. Kaikelle oheissälälle ei vielä ole paikkaa, ja ne täytyykin noutaa vaatehuoneesta aina tarpeen mukaan. Mutta se on pieni miinus siihen nähden, että nyt se kangas, jota ompelen MAHTUU PÖYDÄLLE!!! Pienestä sitä on iloinen :D Tässä kuvamateriaalia.

Huomattakoon, että yleensä pöytä ei ole näin tyhjä. Pikainen tavaroiden muuallesiirto tehtiin vain, jotta saatiin tämä kuva napsaistua.

Radiohiljaisuus tulee katkaista tasaisin väliajoin

2009-09-06T11:55:00.000-07:00

Onpa taas aika vierähtänyt nopsaan! Ei ole taas ollut näitä vapaa-ajan ongelmia; jokaiselle hetkelle riittää kyllä tekemistä.
Ompelutahtini on ollut jokseenkin säälittävää viime aikoina... Jotain olen kuitenkin saanut aikaiseksi silläkin elämänsaralla.
Kuvat liitän tekstiin toisemman kerran, nyt tekee mieli vain kirjuutella.

Ensimmäisenä sain aikaiseksi omplaista tylleröiselle päiväpeiton. Inspiraatio lähti Ikean kankaasta. Niin retroja kuvioita ja niin paljon väriä! Eurokankaasta haettiin sitten tikkikangas taustaksi. Tuolla kankaanhakureissulla minulla taisi kuitenkin jäädä aivot kotiin, ja ostin kangasta vain muutaman sentin liian vähän... Ompelin kankaat kuitenkin yhteen kuin pussilakanan, menin sovittamaan ja kirosin hiljaa mielessäni. 4cm liian kapea. Ja sitten Nappii ja nauhaan hakemaan leveää satiininauhaa reunoiksi että saadaan tarvittavat lisäsentit. Lopputulos miellyttää silti kovasti, luomukselle kertynyttä hintaa en silti tohdi edes ajatella... O_o.

Jämäpaloista puuhasin pikaisesti patjan nuken kehtoon ja piskuisen tyynyn. Sydäntyynyliina on ilmeisestikin minulle Äiteen tekemä. Tyyny pititietenkin tehdä siihen sopivaksi. Itse kehto on myös käsityötä, joskin n. 30 vuoden takaa. Kovat leikit on tuo jo kestänyt!

Seuraavaksi puuhasin typylle kylpytakin, sillä sellaista neito oli itselleen haaveillut. Siitä tuli kyllä kaunis, vaikka itse sanonkin! Myös asiakas on tyytyväinen ja kylvyssä käyminenkin on nyt entistä mukavampaa. Kaavat SK-lehdestä.

Hippivaikutteinen kesäkassi piti ommella yhteltä istumalta täydentämään hippiaiheista teema-asua. Koristelu jäi kiireessä vähän vähäiselle, mutta sain minä virkattua flower power -kukkasia, joista yksi oli laukun koristeena juhlien ajan. Näitä kukkasia pikavirkkailin näpit hiessä automatkan ajan Kuopiosta Tampereelle, ja jakelin sitten juhlien tiimellyksessä ystäville Riikassa, päättelemättöminä. Muutama kukkanen jäi vielä itsellekin muistoksi. Näitä taidan antaa meillä kyläileville lapsosille, jos täällä joku joskus vaikka kävisi >_<. Laukun ja kukkien ohjeet molemmat SK-lehdestä.

Ompeluleiri -09

2009-08-12T05:08:00.000-07:00

Siskoni mussukkatytär oli täällä kyläilemässä äiteeni kanssa viime viikolla. Jo 13 vuotta täyttänyt (miten se aika meneekin niin nopeasti?!) Mussu (nimi muutettu) halusi päästä tänne minun luokse, jotta voisi ommella itselleen vaatteita asiantuntevassa opastuksessa (Kröhm!).
Vaatimattomasti Mussu päätti hankkia sponsorin avustuksella itselleen kankaat kolmeen eri vaatteeseen. Maanantai iltana katsoimme arkistoistani ohjeet ja kaavat vaatteisiin ja tiistaina lähdimme kangaskauppaan ostoslistan kanssa. Ilta hurahti kaavoja piirrellessä ja kankaita pestessä.
Keskiviikkona päästiin sitten asiaan ja ommeltiin musta tunikapaita trikookankaasta. Helmassa leveä resori. Kaavaa muokattiin leventämällä pääntietä reippaasti ja kaventamalla resoria sorjalle nuorelle neidolle sopivammaksi. Iltasella taidettiin saada valmiiksi myös pinkit legginsit, jotka olivatkin onneksi malliltaan juuri sopivat.
Torstain täytti punaisten pillihousujen ompelu. Nämä olivatkin sitten jo hieman mutkikkaammat ommeltavat, lähinnä siksi etten minä ole koskaan ommellut vetoketjullisia housuja... Lisäksi kaava oli huomattavan paljon liian leveä, ja housujen kaventaminen ja sen jälkeen vielä sisäänoton lisääminen taakse lisäsivät työtunteja mukavasti.
Perjantai aamulle jäi vielä napinläven opettelu tuolla yoshimoshilla. Ei muuten mikään helppo homma! Ohjeet olivat vähintäänkin puutteelliset. Mutta onneksi paikalla oli The Äitee, joka sitten handlasi homman kotiin. Ja niin saatiin housut lähtemään Mussun matkaan Etelä-Suomeen, vain 10min aikataulusta jäljessä :D
Tässä kuvamateriaalia todistusaineistoksi

Sadepäivän tuotos

2009-07-14T11:37:00.000-07:00

Kun ulos ei ole juuri asiaa, ja osa perheestä on koko ajan kipeenä, niin löytyy hyvää aikaa ompelemiseen. Tällainen paitulimekko syntyi yhdessä hujauksessa!
Kaava on muokattu kaavasta, jolla olen ommellut apina- ja raitapaidat. Pidensin ja levensin helmaa, ja kas! Siitä tuli mekko :)
En saanut otettua kuvaa pelkästä mekosta, sillä tyttö ei suostunut ottamaan sitä enää päältään pois sovituksen jälkeen. Mekko olikin jo yöpaitana ja päiväpaitana ja juuri ennen kuvaussessiota jumppapaitana, siitä tämä erikoisempi hiustyyli. :D
Mekko on Myllymuksujen pallotrikoota.
Vielä on minulle mysteeri, miten kaula-aukon resorista saa siistin? Se tuppaa aina jäämään vähän repsottamaan... Ei haittaa käyttöä millään lailla, mutta häiritsee kauluksen ompelijaa ihan jonkin verran. Ehkä minä opin, kunhan kasvan isoksi?

Apinapaita

2009-07-10T05:27:00.000-07:00

Sadepäivän (ja sairastelun) takia ei päästy pariin päivään pihalle ollenkaan. Sellaiset turhat päivät on tietenkin hyvä käyttää paitsi piirrettyjen katsomiseen, myös ompeluun. Tällainen ihanainen paituli on ollut suunnitteilla jo varmastikin yli kuukauden, mutta aina tuntuu olevan kaikenlaista muuta "tärkeämpää" tekemistä. Esimerkiksi elämä...
Tämä paita on tehty samalla hyväksi havaitulla kaavalla kuin raitapaita pari kuukautta sitten. Kaava löytyy SK 3/05. Materiaalina Myllymyksujen joustofrotee ja hihoissa saman firman bambujoustofrotee. Tuosta bambujoustosta taisi juuri tulla minun lempparimateriaali <3. On se vaan niin ihanan pehmoista. Kangasta ei juuri jäänyt ylimääräistä, toisin kuin olin mielessäni laskenut. Jämästä voisi ehkä saada vielä sortsit, jos nyt jostain saisin hyvän kaavan sellaisiin.

Keskustelu paidan valmistumisen jälkeen;
E: Hassu paita.
Äiti: Kokeillaanko päälle?
E: Ei kokeilla.
Mutta äiti veti kuitenkin pitemmän korren ja paita on parasta aikaa päällä :D

Lisää vaippoja!

2009-07-09T12:02:00.000-07:00

Vaikka niin kovasti uhosin, että enää en ainakaan vaippoja ompele, niin vaippojahan minä olen viime päivät ommellut ;)
Kaverille puuhasin yhteensä kuusi vaippaa, joista kaksi omppukuosillista kerkesi maailmalle ennen kuvaamista. Päälinen tuttuun tapaan PUL-kangasta ja sisällä 5 vaipassa vihreä fleece ja yhdessä tumman lila fleece.

Upouusia nepparipihtejäni testasin yhteen kestositeeseen. Tässä kuva vanhoista flanelliyötseistä kyhätystä siteestä, jossa hienot nepparit <3

Inspiraatio iski, mistä löytyy aikaa tähän kaikkeen?

2009-07-04T02:42:00.000-07:00

Ystäväni oli luonani kyläilemässä muutaman päivän. Ja kun laitetaan kaksi käsityö ihmistä samaan tilaan niin niinhän siinä käy, että kangaskätköt on pakko leväyttää esille ja inspiroitua yhdessä. Vaatehuoneen perukoilta löytyy kaksi ylitsepursuavaa laatikkoa erilaisia kankaita, joista en aikaisemmin ole liiemmin innostunut. Paitsi tietysti sillä hetkellä kun olen ne kankaat kotiini kantanut ;).
Nytpä päätinkin siis pitää henkilökohtaiset kangas- ja lankatuhojaiset! Toistaiseksi projektia hieman viivyttää yhdelle kaverille luvatut kestovaipat. Ompelun alla vielä siis kuusi vaippaa, jotka alkavat kyllä jo onneksi olla hyvällä mallilla.
Tyttösellekin on yksi vaippa puoliksi valmiina, enää puuttuvat ne nepparit... Ja pian saan nekin laitettua, sillä tilasin itselleni nepparipihdit <3. Sitten pitääkin keksiä mihinkä kaikkialle niitä neppareita voisi laittaa....
Kangaskätköistä löytyi myös melkoinen helmi. Nimittäin ulkoimailta tuotu n. 5m pitkä pala tumman sinivihreää silkkiä. Sen kankaan kanssa pitääkin jo vähän miettiä pitempään, jotta tulisi sitten oikeasti hienoa jälkeä. Ehkäpä käyn kansalaisopistolla henkilökohtaisella ompelu nelituntisella. Yksikseen on niin kovin vaikea sovittaa mekkoa ja tehdä kaavoihin muutoksia. Varsinkin kun taidot ei ehkä siihen vielä riitä ;). Opistolla olisi käytössä myös vähän laadukkaammat ompelukoneet, ettei vaan menisi hieno kangas pilalle tuon yoshimoshin takia.
Tällaisia suunnitelmia tällä kertaa. Nyt sitten takaisin sorvin ääreen vaippoja väkräämään!

Tämänen

2009-06-29T08:48:00.000-07:00

Vaatekaapin kätköistä löytyi vielä tällainen muinaisluomus. Tämän kudoin tyttösen ollessa vielä piskuinen tissitakiainen. Ohjeet jälleen Suuresta Käsityölehdestä. Lankana Novita Teddy.
Tämä on siis sellainen lämpöpussi, johon olin kovasti suunnitellut laittavani pienen tyttäreni syksyn viilenevillä ilmoilla. Kävi sitten niin klassisesti, että puku oli valmistuessaan jo liian pieni... Tämä on ollut myynnissä pariin otteeseen, mutta vielä se on meille päätynyt takaisin. Tähän meni teddylankaa öpaut 5 kerää. Onko kiinnostuneita? ;)

Kiireinen kotiäiti ilmoittautuu läsnäolevaksi jälleen

2009-06-15T11:56:00.000-07:00

Huh huh...
Taas ollut elämä sellaista matalalentoa, että on jäänyt ompelukset muiden asioiden jalkoihin. Tärkeysjärjestyksessä käsitöiden ohi on mennyt mm. Naisten 10 (Helsingissä oikein), tyttären 2v. juhlat (teemana Hello Kitty, tytön ehdoton lemppari). Sairastelut on onneksi jäänyt vähemmälle, joten myös ihan vaan urheilu kauniissa (lol) suomen kesässä on vienyt voiton ompelukoneen edessä istumisesta.
Ihan täysin toimeton en ole silti malttanut olla. On tullut ommeltua tytölle yksi trikoopaita SK kaavalla. Siitä tuli hyvä, ja hoikalle tirppanalle juuri sopiva. Joten uudet kankaat on jo hankittu ja toinen suunnitteilla. Ja koska ikinä ei ole täysin tyytyväinen kaavaan, niin seuraavaa luomusta varten kaavaa on jo tullut muokattua enemmän mieluisaksi.
Lisäksi kaverille olen ommellut nyt 7 kestovaippaa. Kaksi M-kokoista ja 5 L-kokoista. Materiaaleina PUL sekä kuudessa vaipassa fleece ja yhdessä polyestermokka. Vielä yksi vaippa vaiheessa, sitten keskityn taas muihin projekteihin. Niin, paitsi että pitäisi vielä Eevillekin pari harkkavaippaa sutaista muutaman poismyydyn tilalle omplasta. Mutta sitten en vähään aikaan (ehkä) ompele vaippoja. Ehkä. Paitsi tietysti, nukke-raukalla ei ole ainuttakaan vaippaa... Kai sillekin voisi jonkun vaipan ommella, kun tyttöstä vihdoinkin on alkanut nuo nukkeleikit kiinnostaa...

Mökkimekon kaveriksi mökkihousut

2009-05-19T03:59:00.000-07:00

Kangasta jäi vielä mukavasti, joten pakkohan siitä oli ruveta ommella housutkin (niin kuin aikaisemmin lupailinkin). Kaava taas Suuresta Käsityölehdestä. Piirsin kaavat 80cm mukaan ja tein vaan hivenen pitemmät lahkeet, sillä tuo rinsessa on tuollaista kapoisampaa mallia. Ilman vaippoja mitkään housut eivät tahdo pysyä matkassa mukana. Mittasin oikein vyötärönympäryksenkin, ettei vaan tule liian isot. Ja vertasin kaavoja hyviin housuihin. Ja lopputuloksena hirmuisen isot housut, jotka ei pysy laiheliinilla päällä... Mutta onneksi kasvuvaraa on joka suuntaan, että mahdollisuudet on että nämä istuu mukavasti sitten joskus myöhemmin. Ihmettelen vaan, että millaiselle sotanorsuvauvalle tuo kaava on piirretty, kun se on 85cm tytölle niin kamalan iso? Jos jaksan, niin kutistelen kaavaa hieman, ja teen toiset. Ehkä.

Toisexvimppa muinaisluomus

2009-05-19T03:54:00.000-07:00

Vähiin käy ennen kuin loppuu. Tässä Nalle -langasta kutaistut villikset kokoa 80cm. Näihin käytettiin jostain toisesta projektista jääneitä lankoja. Lahkeensuissa vähän vaaleanpunaista, vaikka tekohetkellä masuasukin sukupuoli ei ollut vielä selvillä ;).
Ohje on vanhasta Suuresta Käsityölehdestä. Onnistuin tekemään jonkinmoisen tulkintavirheen neuloskellesani näitä, ja seurauksena niistä tuli paremman malliset kuin muuten olisi tullut! Hyvä minä! Oli varmaan ylimaalista ohjausta.

Makuusoppi

2009-05-19T03:36:00.000-07:00

Tässä hieman lavastettu tilanne meidän makuuhuoneesta. Yleensä sieltä ei löydy pedattua sänkyä. Ja jos sen joku erehtyy petaamaan, niin silloin sieltä löytyy yksi pieni kirkasääninen apina deletoimassa erheen.
Pussilakanan ompelin masu pystyssä pinnasänkyä varten. Löysin niin kauniin eläinkankaan, että ei sitä kertakaikkiaan voinut jättää kauppaan lojumaan. Joku muukin oli sen saman kankaan löytänyt, sillä silloin oli jäljellä enää piskuinen tilkku. Hormonihuuruissani tein kuitenkin sen klassisen virheen, että en esikutistanut kangasta ennen ompelua... Pikkuisen tuossa pussilakanassa nyt sitten saumat vetää, mutta hyvin se lasta lämmittää silti.
Pinnasängyn laitasuojat sain käytettynä siskolta. Kuosi ei kuitenkaan miellyttänyt silmää, joten päädyin päällystämään sen Nalle Puheilla.
Sängyn löysi isäni kirpparilta viime syksynä. Kunnon täyspuisessa mäntysängyssä oli muistaakseni lakkaa pinnassa. Reipas isukki pisti sängyn kokonaan osiin ja hioi sen. Ja koska minä en osannut päättää, että millainen käsittely sille sängylle olisi tehtävä, niin sänky toimitettiin minulle käsiteltäväksi. Pitkän arvonnan jälkeen päädyttiin valkovahakäsittelyyn. Onneksi taloyhtiöllä on kellarissa hyvät tilat tämmöisiin likasempiin hommiin. Kun vahaukset oli hoidettu niin naapurin puuseppä-setä tuli vielä sattumalta paikalle. Häneltä kuulin, että kun sängyssä on lastulevypohja, niin siihen pitäisi ehdottomasti porailla muutama tuuletusreikä tai muuten se helposti homehtuu. Joten sitten porasin pohjaan muutamia isoja reikiä (olisiko ollut halkasija 18mm) ja varuilta investoin vielä hieman laadukkaampaan hengittävään patjaan.

Lipastolle kaveri

2009-05-18T12:39:00.000-07:00

Yksinäinen pinkki lipasto kaipasi kaveria. Tämä lipasto lienee alun perin kotoisin Sotkasta, mutta meille se on kulkeutunut muutaman välikäden kautta (ikään kuin kierrätystä ja silleen). Puunvärinen lipasto sai päälleen saman värisen maalipeitteen kuin edellinen käsittelyyni päätynyt lipasto. Halusin saada puunsyyt näkyviin maalin alta, joten käytin pensselin sijaan vaahtomuovitelaa. Pinta näyttääkin varsin mukavalta ja silmää miellyttävältä. Lipaston oli tarkoitus päätyä lastenhuoneeseen, mutta nyt se majailee meidän makkarissa.

Jos minä saan pitää pientä vauvaa sylissä...

2009-05-14T23:17:00.000-07:00

Niin anna kiitokseksi vaikka näitä ;). Yhteen aikaan kudoin aina viemisiksi tuoreille vauvoille ja äideille jonkinlaiset vauvalapaset. Tässä yksi malli, jollaisia on tullut ainakin kahdet kudottua. Kestoliivinsuojuksia en olekaan aikaisemmin tehnyt, tässä siis ensimmäiset koeversiot. Niissä ihoa vasten bambujoustofroteeta, sisällä muutama kerros collegea ja päällä PUL. En viitsinyt tehdä näitä enempää ennen kuin joku testailee niitä. Tarviiko lisää imua sisälle? Tai pitäisikö olla isompia... Kankaita näihin kyllä olisi.

Puutöitäkin on kokeiltu

2009-05-14T04:33:00.001-07:00

Tämä lipasto on kotiutunut lapsuudenkotiini tiettävästi jo ennen minua. Joskin se oli silloin ja vielä muutama kuukausi sitten melko erinäkoinen. Kyseessä siis täyspuinen mäntylipasto, jossa aikaisemmin lakka päällä.
Lipaston oli tarkoitus tulla lastenhuoneeseen katseenvangitsijaksi. Käytiin porukalla oikein tapetti- ja verhonäytteiden kanssa valitsemassa sopivaa maalisävyä. Ja löytyihän se. Se vaan ei ole tämä väri :D. Ei mutta oikeesti. Pieni värilappunen oli hieman erisävyinen kuin mitä lopputulos lipastossa. Ja se hienoinen ero riitti siihen että lipasto ei käy huoneen muihin väreihin ei sitten millään. Ja kun huoneestakaan ei loppujenlopuksi tullut lastenhuone vaan työhuone, niin lipastolle etsittiin toinen paikka. Tämä päätyi toistaiseksi vaatehuoneeseen... Kyllä sille aikanaan saadaan arvoisensa koti! Sillä onhan se kuitenkin melkoisen söpö.
Niin ja vetonupit löytyivät Prismasta. Noissa posliinisissa nupeissa on sattumoisin juurikin oikeansävyiset kukkakuvioinnit

Patalappuset, patalappuset, ne lystikkäitä on

2009-05-14T04:23:00.000-07:00

Vaikka kovasti olen koittanut väittää, että minähän en virkkaa. Niin näemmä minä kuitenkin virkkaan. Nämä patalappuset virkkasin 7 veljestä langasta silloin tulevalle kihlatulleni syntymäpäivälahjaksi. Lahjaan kuului vielä uunivuoka täynnä mausteita. Muistaakseni sen päivän jälkeen sainkin melko herkullisia uuniruokia paloturvallisesti pyötään toimitettuna.
Minulta on kuitenkin turha kysyä, että miten nämä lappuset tehdään, sillä minulla ei ole enää minkäänlaisia muistikuvia siitä... Ehkäpä rakas ex-kämppikseni jakaisi valmistusohjeen meidän keskuuteemme jossakin vaiheessa tulevaisuudessa.

Essuja monenmoisia

2009-05-14T04:16:00.000-07:00

Vaippoja ommellessa jää aina tuota PUL-kangasta vähän yli. Sen verran arvokkaasta kankaasta on kyse, että jokainen neliösenttimetri pitää kyllä hyödyntää. Essujakin on syntynyt useampi kuin kuvasta näkyy. Pinkki essu mustilla reunuksilla oli juuri joutunut ilmeisestikin jonkin hyvin tahraavan ruoka-aineen runtelemaksi, eikä siksi päässyt kuviin kukaan. Vihreä PUL-kangas oli viallista, siitä lähtee tuo laminointi irti. Mutta essukäytössä on toiminut moitteettomasti. Pelkästään esteettisistä syistä ompelin niihin taakse palan tuollaista eläinaiheista kangasta. Sopi siihen hommaan kuin sormi nenään. Yksi tällainen essunen on päässyt muualle viettämään elämäänsä.

Varpaat lämpöisiksi

2009-05-14T03:19:00.000-07:00

Punainen 7 veljestä lanka. Siitä saatiin kaksi paria pitkävartisia villasukkia kutaistua. Näiden oli tarkoitus valmistua ennen Slovakiaan suuntautunutta laskettelureissua keväällä -06, mutta käytännössä valmistuivat kotimatkalla ehkä jossain Latvian tienoilla... Kihlatun sukat olivat koevedos, joissa silmukoita ei tullut vähennettyä nilkan kohdilla aivan riittävästi. Omani kudoin tietysti hieman paranneltuna, ja ne pysyvätkin hieman paremmin jalassa.

Neulahuovutus kokeilu

2009-05-14T03:09:00.000-07:00

Ihanainen villatakki on äiteen tekosia ja neulottu alpakan villasta. Omat näppini sotkin soppaan mukaan testailemalla olisivatko neulahuovutustaitoni maagisesti (harjoittelematta) parantuneet sitten tragikoomisen kaalimatoepisodin. Näyttää kovasti siltä, että harjoittelemattakin voi taidot parantua, sillä minusta kuvat näyttävät kovasti siltä miltä niiden oli tarkoituskin näyttää, eli tassun jäljiltä.

Miniatyyrivilliksiä

2009-05-13T23:05:00.000-07:00

Ah ja voih. Pakko oli testata miltä näyttää New Born villikset, vaikkei vauvelia olekaan tulossa lähiaikoina. Villapöpien ohjeesta muunnellen kudoin molemmat housut, ja virallinen selitys oli, että "pitäähän nuo langanjämät kutoa pois happanemasta". Oikeasti kädet syyhysi päästä kutomaan ihan pienen vauvelin juttuja. Punaisissa housuissa lankana virolainen hahtuva ja valkoisissa Pirtin kehräämön hahtuvaa. Pirtin hahtuva tulikin sitten käytettyä viimeistä senttiä myöden, ja raidat on kolmikertaista viroilaista. Sen verran on noissa langoissa tuota paksuuseroa.
Nämä saattavat joskus päätyä myyntiin, mutta vielä ei raaski. On ne vaan niin sulosia...

Mökkimekko

2009-05-12T04:04:00.000-07:00

Tällainen retromekko pääsi syntymään kun yhdellä tutulla sattui jäämään kyseistä joustofroteekangasta omista projekteistaan. Pitihän se kangas tietysti pelastaa kamalalta kohtalolta (kangas ei tykkää siitä että siitä ei ommella mitään). Ohje löytyi jälleen kerran suuresta käsityölehdestä. Omplasin kokoa 92, mutta tuntuu olevan taas melko iso kaava. No, ehkä ensi kesänä sitten tämä päällä mökille.
Kangasta on vielä paljon jäljellä ja suunnitteilla on housut. Toteutusta vaille valmiit jo.

Pörröisiä pipoja miljoona

2009-05-12T03:49:00.000-07:00

Oih ja voih. Tästä kaudesta on jo hetki aikaa. Pakkomielle Novitan Tangolankaan oli melko massiivinen. Veti suurudessaan helposti vertoja kestovaipoille ja mikrofleecelle. Ohjeen pipoon löysin Novitan omasta lehdestä. Yhteensä näitä pipoja laskin tehneeni ainakin 14. Tämän blogin kirjoittaminen ei tainnut olla kovin hyvä ajatus... Näyttää nimittäin kovasti siltä, että minä olen hullu. Ja nyt koko MAAILMA saa sen tietää! OMG!

Pipossa siis Tango ja Nalle seikkailee yhdessä. Kaikki silmät pääteltiin samalla kierroksella, jolloin kun pipan päähänsä vetäisee, niin näyttää vähän kissan korvilta nuo kulmat. Yhteen pipoon kutaisin sitten kaveriksi kaulaliinan, mutta se ei sitten jostain syystä valmiina näyttänytkään niin kivalta kuin olin ajatellut. Joten on ollut melko vähäisellä käytöllä.

Virkkuuta, ei aamuvirkkuutta

2009-05-12T03:36:00.000-07:00

Ihanainen entinen kämppikseni käväisi kyläilemässä luonani viime kesänä virkkuukoukkunsa kanssa. Ja muuta ei sitten tarvittukaan kun hulluus tarttui. Tämä huivi on tämänhetkisiä lemppareitani. Se on virkattu Nallelangasta, joskin jokin pehmeämpi ja ohuempi olisi ollut ehkä hivenen järkevämpi ratkaisu. Samanlaisen huivin virkkasin myöskin anoppi-kokelaalle ruskeasta Novita Rose Mohair -langasta. Siitä tuli kyllä unelmapehmoinen.
Laitan vielä lähikuvan, niin näkyy tuo kuvio paremmin. Niin ja sanottakoon vielä, että minä en virkkaa ikinä, tämä vaan tapahtui minulle. Enkä varmaan enää edes osaisi tällaista tehdä :/. Ohje tähän löytyi netistä, eräästä käsityöfoorumista, nimi on lähtenyt pois muistista.

Täsmätuote häihin

2009-05-11T11:20:00.000-07:00

Tällainen neuletakkiluomus syntyi tyttärelle, jotta olisi ipana edustavana kaverin häissä. Ohje on Suuresta Käsityölehdestä. Lehden numero ei ole muistissa, muuta selvitettävissä tarvittaessa. Tämä on neulottu Nalle-langasta ja reunuksissa on käytetty jotain käsityöliikkestä ostettua pörrölankaa, joka vastasi Novitan Tango Fani -lankaa. Ohjeen erikoisuus on se, että koko luomus ommeltiin yhtenä kappaleena muistaakseni takaa eteen. Levennysten ja kavennusten kanssa oli vähän ongelmia, kun en tajunnut mitenkä paljon ne olisivat tarvinneet "löysiä". Eli käsivarsien alla on vähän tuollaista kireämpää neulosta, joka ei kuitenkaan menoa haittaa.
Tämä tuli kudottua melkoisella vauhdilla vuosi sitten. Harmitti sitten ihan jonki verran, kun ei niihin häihin päästy... Lenssuiltiin koko porukka kotona. Huoh. Onneksi takki on päässyt muulloin tuulettumaan

Jotain itselle

2009-05-11T03:39:00.000-07:00

Käsitöiden tekeminen on ihanaa. Mutta. Minä en tykkää yhtään tehdä niitä itselleni. Jotenkin olen vain ylikriittinen omia tekeleitäni kohtaan, ja niitä tulee sitten harvemmin pidettyä jos sellaisia saa aikaiseksi edes tehtyä. Syksyllä otin pakkotavoitteeksi kutoa itselleni lapaset, sukat ja pipon. Ja sainhan minä ne tehtyäkin. Mutta ei se vaan ole niin kivaa...

Sukat on tehty äiteen ohjeiden mukaisesti vahvistetulla kantapäällä jämälangoista (7 veljestä).

Lapaset tein samoilla langoilla ja lähtestulkoon äiteen ohjeella. Mutta niin kuin aina, niin vähän pitää säätää. Kuvio näyttää samalta kuin äiteen ohjeessa, mutta pienellä hienosäädöllä sain siitä vähän paremmin omalla käsialla sopivan. Taas kerran ohjeen saa pyytämällä.

Pipon kutaisin samalla YhteisHyvä -lehden ohjeella, mutta tällä kertaa lankana Novitan Bambu. Ja niin kuin aina lankaa vaihtaessa, olisi hyvä tehdä se mallitilkku. Sen kutomisella säästyisi melkoisen monelta purkureissulta... Ja tämän pipon kohdalla niitä purkamisia tulikin sitten vissiin kolme. Siitä ei vaan millään meinannut tulla tarpeeksi pitkää peittämään sekä hiukset että korvat. Mutta lopulta siitäkin tuli sitten hyvä.

Hullaantuminen mikrofleeceen

2009-05-11T03:27:00.000-07:00

Näyttää kovasti siltä, että käsityöni syntyvät ryppäissä. Ja pelkästään yhtä sorttia kerrallaan. Tässä pari näytekappaletta mikrofleece-kaudesta, joka oli vähintään yhtä paha kuin villahousu-kausi.
Välihaalarit on ommeltu Suuren Käsityölehden (numeroa en muista mutta etsin tarvittaessa) kaavalla. Vasemmanpuoleinen söpöläinen syntyi vaan siitä ilosta että kangas oli niin söpönen ja on kokoa 85cm. Ruskean haalarin oli tarkoitus päätyä kummipoikaa lämmittämään, mutta kaava olikin sen verran reilu, että haalari olisi ollut aivan liian iso. Se on kokoa 110cm. Molemmat ovat menossa myyntiin, kunhan taas jaksan tuonne Huuto.net sivuille menna tarinoimaan.

Näitä haalareita syntyi tosiaan aika monta pienessa ajassa. Punainen haalari on rinsessan käytössä edelleen ja on kokoa 80cm. Samankokoisia haalareita on mennyt ystävien lapsille kaksi muutakin. Ja kummipojalle joululahjaksi myös lopulta sopivan kokoisella kaavalla ommeltu haalari. Eli mikrofleece-aikakaudella syntyi yhteensä 6 kpl haalareita

Muutakin kuin kestovaippoja

2009-05-11T03:15:00.000-07:00

Rupesi uhkaavasti näyttämään siltä, että en olisi muka tehnyt muuta kuin kestovaippailuun liittyviä käsitöitä. Mutta sehän nyt ei pidä ollenkaan paikkaansa, ja tässä kuvamateriaalia todistusaineeksi.

Nämä syntyivät jo jonkin aikaa sitten 7 veljestä langasta kihlattuani lämmittämään. Täydellinen pipon ohje löytyi muutama vuosi sitten muistaakseni YhteisHyvä -lehdestä. Sillä ohjeella olen pipoja kutonut... Hmmm... Ainakin 5 kpl. Ohjeessa kavennukset ovat niin onnistuneet, että pipo saa loistavan muodon. Yhteen pipoon on kirjoitettu jo kutomisvaiheessa MetroS (=metroseksuaali) ja toiseen (ei kuvassa) ISI.
Kaulurin ohje löytyy Novitan verkkosivuilta. Tuo on ihan ehdoton lisävaruste lenssukautena niin sisällä kuin ulkonakin :)
Lapaset on kudottu "omasta päästä". Kuviointia äiteeni käyttää kutomissaan lapasissa, ja pitihän minun kokeilla sitäkin. Lapasista tulee mukavan lämpöiset kun niissä on tuplalangoitus koko matkalla. Ohjeen kuvioon saa pyytämällä

Villahousuja

2009-05-10T23:18:00.000-07:00

Villahousujen kutomisestakin sain yhdessä välissä pienoisen pakkomielteen itselleni... Omalle tyttöselleni olen kutonut kolmet byysat. Yhdet Suuren Käsityölehden ohjeella ja kahdet internetin ihmemaasta löytämälläni villapöpien ohjeesta muokatulla ohjeella. SK-kaavalla tehdyt housut olivat ne ensimmäiset, ja niitä tehdessä tulikin tehtyä se klassinen moka; ei koetilkkua uutta lankaa testaillessa (kotimaista hahtuvavillalankaa)... Eli niistä tulikin sitten AIVAN valtavat :D. Sitten testailin vielä taitojani neulahuovuttajana, ja yritin saada takapuoleen kuvan hännästä. Lopputulos näytti kriitikoiden mukaan kaalimadolta... Mutta kaikesta huolimatta nämäkin ovat käytössä, eli ei menyt työ hukkaan.

Villapöpien ohjetta muokkasin hieman. Tein niistä hieman korkeammat ja lisäsin takapuoleen puolikkaita kerroksia, jotta saisivat hieman muotoa. Lankana näissä virolainen hahtuva, joka olikin sitten aivvan erilaista kuin suomalainen. Lanka oli niin ohutta että katkesi melkein ajatuksen voimalla. Ja valmiit housut nyppääntyvät melkoisesti. Mutta jälleen kerran epätäydellisyydestään huolimatta nämäkin kovassa käytössä

uusimmat luomukset

2009-05-10T22:42:00.000-07:00

Kestovaippailu on minulle hirmuisen tärkeää, ja siksi olenkin pyrkinyt lievään käännytykseen lähipiirissäni ;) Käännytys on tapahtunut pääosin kestojen hehkutuksena ja toisaalta myös ompelemalla koukuttavan hyvännäköisiä "näytteitä" uusille imeväisille. Tähän kohtaan olisin laittanut kuvan viidestä söpösestä minikokoisesta vaipasta, mutta jostain minulle tuntemattomasta syystä se ei juuri nyt onnistu...? Omplasin siis yhden röyhelö-mummut sisätäyttövaipan New Born kokoisena velourista ja bambujoustofroteesta. Neljä taskuvaippaa ompelin apina-PUL -kankaasta, kahdessa niistä sisällä vihreää mikrofleeceä ja kahdessa ruskeaa polyestermokkaa. Näitä on niin kiva ommella <3

Ja kuvankin sain sitten lisäiltyä! Hyvä minä!

Aikaisempia aikaansaannoksia

2009-05-10T11:24:00.000-07:00

Nyt on kamera laulanut ja maltan vihdoin istahtaa hetkeksi alas. Tässä on kuvia luomuksista, joita olen saanut ommeltua tai kudottua viimeisen... hmm... ehkä kolmen vuoden aikana. Tässä ei ole vielä ihan kaikki, mutta pikkuhiljaa yritän saada tänne kuvia ainakin suurimmasta osasta tekeleitäni. Monet käsityöt on tehty tutuille lahjoiksi, enkä ole niistä tajunnut kuvia ottaa, harmi.

Tässä kuvassa on pikku rinsessalleni ompelemat kestovaipat. Vihreät vaipat ovat sisätäyttövaippoja, joissa materiaalina päällä velour ja sisällä bambujoustofrotee. Yhteen on kirjailtuna "Sponsored by Mummi", ei taida ihan kuvassa näkyä. Näitä käytettään meillä öisin. Kaava on oma muunnokseni erään tuttavani kaavasta ja tehty röyhelö-mummut ompeluohjeella. Pinkeissä ja norsukuosillisissa taskuvaipoissa on päällä PUL-kangasta ja sisällä coolmaxia. Ruskeissa päällä myöskin PUL, mutta sisällä polyestermokkaa. Yksi norsukuosillinen vaippa on päässyt jo myyntiin, kun tein ensimmäisen hieman liian pienellä kaavalla.

Ja koska näihin tarvitsee imumateriaalia sisälle, niin niitäkin on pitänyt kutaista. Tässä kymmenen Novitan Bambulangasta neulottua imua. Osa on neulottu ihan vaan ainaoikealla, silmukkamäärä siinä n. 25 ja kerroksia tunteen mukaan. Tuo isompi onkin sitten Mummun puuhastelema, kiitos Mummu <3. Osa on neulottu hienoiseen tiimalasimuotoon. Niissä aluksi n. 8cm ainaoikeeta, sitten n. 20cm seuraavanlaisella tavalla:Kavennetaan yhdet silmät molemmissa reunoissa. Neljä reunimmaista silmää ainaoikeeta ja keskimmäiset yksi oikein yksi nurin. Ne ovat hieman työläämpiä tehdä, mutta neuloksesta tulikin sitten mukavan pehmoista ja joustavaa.

Alkuräjähdys

2009-05-06T03:09:00.001-07:00

Tästä se sitten alkaa!
Ihan ihkaensimmäinen blogini ikinä. Täytyy tunnustaa, että jännittää aika kovasti. Jännitystä lisää hieman se, että en osaa vielä tätä ohjelmaa/sovellusta/mitäliesivustoa käyttää ollenkaan. Mutta harjoittelemalla ja virheitä tekemällähän sitä oppii. Sen olenkin jo noita käsitöitä tehdessä oppinut.
Tarkoituksena on tähän blogiini laittaa kätteni töitä; ompeluksia, kutomuksia, satunnaisia askarteluita ja leipomuksia kuvineen ja mahdollisesti ohjeineen. Saahan nähdä kuinka sitä innostuu tänne kirjoittelemaan!
Alkuun laittelen kuvia vanhemmista tuotoksistani, joista olen erityisen ylpeä. Pitänee siis lähteä kaivelemaan kamera ja ompelukset esiin, jotta saadaan tänne vähän materiaalia...